Nyksiä, eksiä ja sitoutumiskammoa
En tiedä mistä minun pitäisi kirjoittaa… ehkä siitä että en ole ollut uusilla deiteille ja että hengailen aika paljon sen tinderissä tapaamani tyypin kanssa. Oon tavannut hänen kaverit, hän on tavannut pari mun kaveria ja käytiin viikonloppuna hänen eksänsä luona kahvilla.
En siis tietoisesti suostunut eksän luona kahvitteluun sillä mies ehdotti että kävisimme hänen kaverin luona kahvilla ja sen jälkeen ku olin suostunut tähän hän kertoi että he ovat seurustelleet joskus aikoinaan. Hämmästyin mutta hienoa että he ovat vielä ystäviä. En ole mustasukkaista tyyppiä joten kun mies kaivoi taskustaan avaimen naisen taloon tunsin vain sen että pitäiskö mun reagoida jotenkin tähän juttuun?
Puhuin omasta eksästäni nyksälle, kerroin että eksä olisi halunut olla kavereita mutta että minä en halunut… Periaatteessa haluaisin olla sellainen ihminen joka ei kanna kaunaa ja joka pystyisi hyväksymään että siinä jutussa kävi miten kävi… Mutta ei. Huomasin kuinka en oikeasti halunut puhua eksästäni, suhteesta tai erosta. Oli vaikeaa löytää oikeita sanoja.. Heh…
Me ei olla varsinaisesti puhuttu meidän suhteesta juuri mitään. Ollaan yleisesti puhuttu parisuhteista, deittailusta, häistä ja sensellaisesta. Mutta meidän juttuasta puhumista olen vältellyt. Ajattelen että niin kauan kun mistään ei olla puhuttu tai sovittu niin kaikki on sallittua. Mies tietää että aikaisempi suhteeni oli avoin suhde ja jotenkuten millaiset näkemykset minulla on parisuhteista. Tällä mennään…
