Lomamoodi

Kun lähtee reissuun, sitä ihastelee ja ihmettelee paikallisia kasveja, puutarhoja ja ylipäänsä luontoa.

Puutarhaihmisenä tämä on oma lukunsa. Muistan jo puutarhakouluajoilta, että ajattelin metsässä liikkuessa kuinka mikään ei ole enää kuin ennen. Pää sauhuaa kasvien suomenkielisiä ja laitinankielisiä nimiä. Eikö edes metsässä voi enää relaa? Sama juttu kävi reissun alkupäivinä.

Rentoutua voi, mutta se vaatii päättäväisyyttä. Joka paikkaan ei tarvita läppäriä eikä mielellään niitä WiFi-tunnuksiakaan.

Muutama päivä meni ihan vaan rauhoittumiseen ja lomamoodin etsimiseen. Ei kouluajatuksia, työsuunnitelmia, blogin aiheita tai edes instakuvia. 

Sitten tavallaan löytyy se juttu. Paikallinen kasvillisuus ja kulttuuri tulee eteen joka puolella. Kuvia tuli otettua muistoksi mutta myös blogia varten. Sopivassa suhteessa ja ilman ajatusta siitä, että ’Nyt täytyy saada pari hyvää blogikuvaa’.

Tämä ensimmäinen reissujuttu oli hieman hankalaa aloittaa. Lomamoodin löytymisen jälkeen meni varmasti viikko siihen, että pääsi takaisin työ- ja koulumoodiin, mutta tauko kannatti. Nyt on mieli kevyt ja energiaa riittää!