Amppelinarut uusiksi

Vein viime syksynä kaverille tuliaisina rosmariiniamppelin, jonka tuunasin uuteen uskoon. Tänä keväänä juttu oli jo autuaallisesti unohtunut, kunnes huitelin töistä kotiin fillarilla amppeli pyörän sarvella roikkuen. Se ei ollut kovin järkevää, sillä jo kolmen kilsan matkalla onnistuin saamaan amppelikoukun katkeamaan. Amppelin paino oli liikaa muoviselle kannakkeelle ajellessani pitkin monttuisia pyöräteitä.

Ei hätää, ruma muovikoukku pois, nipsujen kohdille reiät porakoneella ja kolminkerroin kieputettu puuvillanyöri tilalle. Lopputulos miellyttää silmää huomattavasti enemmän ja on kaikessa yksinkertaisuudessaan sopiva mun puutarhaan.

Tuunaustuokion pidin taas yön pimeinä tunteina, anteeksi vaan kuvien suttuisuus. Pitäisi oppia tekemään asioita päiväsaikaan niin saisi parempia kuvia blogiin… Loppuun vielä pieni info tuosta ammppeliin istutetusta kukasta.

Miljoonakello, Calibrachoa, japaninkello eli pikkupetunia on runsaskasvuinen ja helppohoitoinen amppelikukka. Tämän suvun kasveja on useita ja lajikkeesta riippuen kasvutapa vaihtelee, kaikki näistä eivät kasva sellaisiksi muhkeiksi pyöreiksi palleroiksi, joita näkee silloin tällöin. Tämä minun kukkani ei taida olla niitä muhkeimpia lajikkeita, ainakin sitä tarvii katsella mieluummin alaviistosta kuin ylhäältä päin. Yhteistä kaikille niille on kuitenkin hoito; kastelua lannoitevedellä ja paikan amppelille voi valita puolivarjosta tai auringosta. Minä ajattelin lintsata lannoiteveden kanssa ja työnsin mullan sisään pariin kohtaan kanankakkarakeita ja toivon, että se riittää kesäksi.