Kesän pisin puistoreissu
Helsinki on täynnä ihania puistoja ja vietin niistä yhdessä eilen seitsemän tuntia! Toki jossain vaiheessa elämää on tullut vietettyjä hyvinkin pitkiä aikoja puistoissa, jos jonkinmoisissa merkeissä ja jo pitkään on tullut tehtyä joka kesä retki tähän yhteen tiettyyn puistoon. Oman elämänsä puistokokemuksia kun miettii, niin olen kuluttanut paljon isojen kaupunkien puistojen nurtseja sekä Suomessa että ulkomailla, leikkipuistojen penkkejä ja laitteita, kierrellyt hautausmaita (kyllä – jo pienestä pitäen), ja sitten tietysti se tänä päivänäkin koettu huvipuistokokemus, Linnanmäki.
Huvipuistot ympäri maailmaa satsaavat huvittelulaitteiden lisäksi paljon myös vehreään ympäristöön. Helsingin Linnanmäki on siitä kiva paikka, että sinne voi mennä myös fiilistelemään, vaikka ei haluaisikaan käydä härveleissä heilumassa. Puistoon voi astella sisään ilmaiseksi ja napata mukaansa kesäistä fiilistä. Erityisesti loppukesän illat ovat hyvin tunnelmallisia.
Kuvassa näkyvä sydän on tehty villiviinistä ja voin kuvitella sen olevan hieno myös myöhemmin syksyllä kun lehdet värittyvät punaiseksi – Ihana idea!!! Kuvassa on myös hieno säleikköomenapuu, niitä harvemmin näkee Suomessa. Siinäpä vinkkiä pienen rivitalopihan omistajalle, melko rajatussa tilassa aikamoinen kokonaisuus. Kaipaa vaan hieman aikaa ja pitkää pinnaa…
Mä sitten niin tykkään näistä käpylehmistä! Vieläkin muistan sen tilanteen kun huomasin niiden hävinneen Sörnäisten rantatien risteyksestä. Ja kaiken huipuksi, niiden tilalla oli laitettu kasa tavallisia pieniä kuusen käpyjä. Taisin jäädä silloin toljottamaan paikkaa, vaikka vihreät ehtivät vaihtua!
Tänään vietin sen seitsemän tuntisen siis Lintisillä lähinnä hurvitellen niissä laitteissa mutta myös ihastelemassa mahtavia istutuksia. Värien käyttö on runsasta ja ihan ne tavallisimmatkin kesäkukat näyttivät huippukivoilta!
Isoihin ruukkuihin saa hienoja istutuksia. Tässä on kyllä massiivisin näkemäni samettikukkaistutus! Tässä istutuksessa oli myös nimikyltit käytetyistä kasveista, iso plussa siitäkin!
Kahvilan ikkunaistutukset olivat raikkaat ja jättimäiset verenpisarat piti kuvata myös lähempää. Kukat olivat noin tulitikkuaskin kokoiset!
Puisto oli täynnä mielenkiintoisia juttuja ja minulta taisi jäädä aika monta yksityiskohtaa huomaamatta. Tekisi melkein mieleni käydä siellä vielä kerran tälle kesälle, ilman rannekkeen ostoa ja kiertää koko alue rauhassa kasveja katsellen. Tällä kertaa aika meni enimmäkseen siinä ”itse asiassa”. Hauskaa oli!
