Lempipaikkani maailmassa ja pionien ensikukinta

Kuvan näkymä on mun lempipaikasta maailmassa just nyt. Pihan kaunistus, mun lemppari puutarhan kukkivista pensaista, on iso jasmike, joka tuoksuu aivan mielettömän hyvälle. Sen sijainti portin vieressä on täydellinen, sillä se näkyy hyvin mökille tullessa ja myöskin kuistilta katsottuna. Ja se, että se on kulkureitin varrella, mahdollistaa tuoksuttelun mennen, tullessa ja palatessa.

Tähän aamupäivään on lomalaisen kannalta mahtunut jo paljon. Puhelu ystävän kanssa. Kahvit ja Hesari. Hetken istuskelu tuossa mun uudessa kirppislöydössä, kunnes piti siirtyä tuulensuojaan kuistille. Ja sit se tärkein; nämä pionit!

Nämä pionit olen siirtänyt paikasta, jonne ne on istutettu siinä vaiheessa, kun pihan omenapuut ovat olleet pieniä.

Vuosien saatossa kukinta oli loppunut, ilmeisesti liian varjoisan paikan takia. En siis ole koskaan aiemmin nähnyt niiden kukkivan!

Kesäloma alkoi viime viikonloppuna ja mieli alkaa pikkuhiljaa rauhoittua kevään kiireiden jälkeen. Puutarhan isoimmat projektit ovat jo hyvässä vaiheessa, joskin aina riittäisi uusi alue kohenneltavaksi. Mielessä on kyllä pari juttua, mutta katsotaan nyt, mitä tänä kesänä vielä tulee tehtyä. En jaksa ottaa suurempaa stressiä puutarhajutuista, sillä tää on mun mielen rauhoittumispaikka.

Mulla on kaksi paikkaa maailmassa, joihin on ikävä heti lähtiessä. Jännä sanoa, mut se ensimmäinen on koti, jossa olen viettänyt lapsuuden ja toinen tämä siirtolapuutarhamökki. Taidan olla aika onnekas.