Myrtti

Pieni rungollinen myrtti Myrtus communis paistattelee päivää kotona aurinkoisella ikkunalaudalla. Se on ollut paikallansa noin kuukauden ja näyttää nauttivan olostaan. Se nimittäin teki juuri muutaman kukan ja lisää nuppujakin näyttäisi tulevan. Selkeästi suora auringon paiste ja kohtalaisen lämpimät olot sopivat tälle kasville. Se ehtii myös himpun verran aina kuivahtaa kastelujen välillä.

Myrtti pärjää paremmin mun hoidolla kuin Medinilla, josta kirjoittelin jokin aika sitten. Se heitti jo veivinsä, tiputtamalla ensin kukkansa nopeassa tahdissa lattialle ja seuraavaksi tippuivat lehdet. Ropina vaan kävi kun isot lehdet putoilivat. Viidakkotunnelmaa sekin.

No myrtistä vielä; sitä käytettiin aikoinaan morsiamen seppelessä ja kruunuissa ja myöhemmin myös kimpuissa. Pienistä kiiltävistä lehdistä tulisikin varmasti kaunis seppele kesän morsiamelle. Tarina kertoo, että äidit istuttivat tyttärelleen myrtin ja siitä sitten otettiin ne oksat hääpäivänä tarvittavaan seppeleeseen ja sulhasen vieheeseen. Jos kasvi kuoli ennen häitä, oli morsian menettänyt neitsyytensä. Nykyään myrttiperinteitä jatkavat ainakin Ruotsin kuninkaalliset mutta miksipä tämä ei sopisi myös meille taviksille.