Kotiutin tänään pitkäaikaisen haaveeni Kentiapalmun. Koska olen haaveillut siitä jo pitkään, sille oli varattuna paikka erkkerissä, jossa se saa runsasta hajavaloa, mutta ei pääse paahtumaan auringossa. Ajattelin sitten satsata kerralla vähän isompaan yksilöön ja valitisin 170cm korkean kaverin. Meillä on 290 cm korkeat huoneet, joten se pääsee täällä hyvin oikeuksiinsa. 

Kotoa löytyi valmiiksi lasitettu saviruukku, jossa on reikä ja istutin sen siihen suoraan. Pohjalla on kerros lekasoraa ja kasvualusta on kuohkeaa. Palmujen juuret eivät pidä jatkuvasta kosteudesta, joten kastelun kanssa saa olla näin aluksi tarkkana. Tämän kokoinen kasvi haihduttaa todennäköisesti aika paljon, joten vettä saa kyllä laittaa, mutta ei liikaa. Pitänee tarkkailla mullan kosteutta ihan perinteisesti niin, että työntää kädet multaan ja tarkistaa mikä multapaakun kosteustilanne on.  Uusi sumutuspullo olis myös järkevä hankinta – sellainen, joka näyttää kivalta ja joka voisi olla koko ajan käden ulottuvilla olisi kiva!