Dahlian mukulat talviteloille

Kesän dahliakausi oli ja meni – ensimmäiset kylmät kelit veivät kehittymässä olevat nuput ja koko kasvusto paleltui. Varmistaakseni ensi kesän ihanuuden päätin talvettaa dahlian juurakon. Tämä ’Cafe au lait’-lajike tuntuu olevan sen verran harvinainen, että haluan varmistaa näiden kukkien saatavuuden itselleni myös ensi kesänä.

Kasvusto näytti surulliselta paleltuneena mutta juurakko oli kuitenkin turvallisesti mullan sisässä, joten sillä ei ole vielä ollut paleltumisen vaaraa.

Kaivoin mukulan ulos ruukusta, pilkoin kasvuston bioastiaan , pudistelin suurimman osan  mullasta pois ja käärin juurakon hellästi sanomalehden sisään. Juurakkoa ympäroivä multa oli kuivaa, ja mukulat tuntuivat napakoilta joten luulen, että huolta mätänemisestä ei ole. Juurakko oli iso jo keväällä ostettaessa, mutta kesän aikana se oli kasvattanut lisää mukuloita ja sain paketin juuri ja juuri mahtumaan taimikassiin.

Siirtolapuutarha-alueella on eräs Sirkka, jonka kellariin juurakko on nyt päätynyt talvilevolle. Kellarin lämpötila pysyttelee koko talven plussan puolella ja tila on myös kohtalaisen kuiva, eli se ei pääse mätänemään. Keväällä sitten, otan sen esikasvatukseen kun kelit ovat lämpenemään päin. Dahlian kasvatuksesta voi lukea vanhasta postauksesta `Dahlioiden jako ja esikasvatus´. 

koti piha-ja-puutarha

Aarnipeikonlehti aka Monkey Mask ja pari vinkkiä viherkasvien hankintaan

Tiesitkö, että tällä viikolla vietetään Viherkasviviikkoa? No en minäkään ennen eilistä. Sattuikin sopivasti, että kiikutin just viime viikolla kotiin tämän ihanuuden. Tämä ajankohta onkin hyvä viettää viherkasviviikkoa ja hommata pari uutta yksilöä kotiin, sillä näinkin pienillä suojauksilla selviää, kun kelit eivät ole vielä kylmenneet liiaksi. Kasvi kassiin ja menoksi.

Olen aiemminkin huomannut, että syksy alkaa minulla pesänrakennuspuuhissa ja siihen liittyy tietysti pienimuotoinen viherkasvi-innostus. Kun mökkikausi on ohi ja tulee vietettyä enemmän aikaa kotona, jää kaipaamaan sitä vihreyttä ja raikkautta ympärilleen.

Kiikutin siis töistä kotiin tämän suloisen Aarnipeikonlehden eli somessa Monkey Maskina mainostetun kasvin. Se on suvultaan Monstera eli peikonlehtien sukua ja tämä Monstera Adansonii on myöskin tutun peikonlehden tapaan kasvutavaltaan köynnöstävä.

Tällä hetkellä se on ryhdikäs ja sopii mukavasti sivupöydälle, mutta jahka se tuosta kasvaa ja alkaa rönsyilemään, niin haaveilen siirtäväni sen amppeliin. Amppelissa sen luontainen kasvutapa tulee hyvin esiin ja se saa valita lähteekö se rönsyilemään ylös- vai alaspäin vai kenties ihan joka puolelle.

Tämä tyyppi vaatii kohtalaisen tasaista kastelua ja koska se on alkujaan kotoisin sademetsästä, se tykkäisi kovasti reilusta ilmankosteudesta. Usein uuteen kasviin tutustuessa kannattaakin miettiä sen alkuperää. Jos tyyppi on lähtöisin sademetsästä, se tykkää todennäköisesti kosteasta ilmasta ja valosta mutta ei välttämättä paahteesta. Tämä kasvi kiipeilee luonnossa puiden rungoilla eli se saa runsaasti valoa mutta ei juurikaan suoraa paahdetta. Näillä vinkeillä voi miettiä myös kasvien sijoittelua kotona. Jos kodissa on isot ikkunat, valoisaa ja kuuma, kannattaa valita erilaisia kasveja kuin pieni-ikkunaiseen pimeämpään kotiin. Toivon, että tämä Monkey Mask sopeutuu meidän kuivakkaan kerrostaloilmaan – ilmankostutin on kyllä tulossa tohottamaan olkkariin kunhan ilmat tästä kylmenee.

koti sisustus hyva-olo ajattelin-tanaan