Villi amarylliskimppu ja vinkki kaupunkilaisille

Otin eilen töistä mukaan aika villin valikoiman kukkia ja erityisesti satsasin niihin muihin höysteisiin, mitkä tekevät kimpusta kimpun. Mun vapaapäivään kuuluu usein tuoreet kukat ja niistä tehty kimppu. Joskus kierrätän myös edellisistä kimpuista jääneitä vihreitä ja suosittelen sitä myös asiakkaille, jotka käyvät kukkakaupassa asioimassa.  Esimerkiksi tämän vihertävän kimpun seetri ja eucalyptukset on hyödynnetty kahdessa jutussa tämän kimpun jälkeen.

Tämän viikon kimpussa on monenlaista tapahtumaa ja paljon erilaisia materiaaleja. Valitsin muutaman oksan eucayptus populusta, niissä oksissa on myös marjoja, jotka ovat kauniita. Vielä hieman eucalyptus parvifogliaa ja parin sortin havua.

Kukiksi otin Amaryllis `Rilona´n, jonka kauniit nuden sävyiset kukat aukeavat isoksi ja tuntuvat kestävän  loputtomiin.

Kaipasin vielä hieman valkoista ja kimpusta löytyy afrikantähdikki Ornitogalum thyrsoides ja hieman isotähtiputkea eli Astrantiaa. Astrantiasta tulee mieleen kesä, sillä sitä löytyy myös omasta puutarhasta. Kimpusta löytyy myös aavistus sinistä, Etelän tähdikki Oxypetalum, sopii mun mielestä hyvin tuon amarylliksen sävyyn. Se on jotenkin todella herkkä ja hempeä kukka.

Sitten pieni vinkki kaupunkilaisille, joiden on ehkä hieman haastavampaa käyttää hyödykseen luonnosta löytyviä antimia, jokamiehen oikeuksien nimissä. Kävin lähipuistossa, jossa tiedän kasvavan lehtikuusia. Kiersin isojen puiden alustat ja keräsin maasta löytyneitä oksia. Eli elävistä puista ja pensasita ei saa katkoa oksia, mutta maasta löytyviä oksia saa kyllä ottaa omiin tarkoituksiin. Keväällä, kun kaupungin puutarhurit leikkaavat pensaita ja kasaavat niitä vietäväksi sorttiasemalle, saatan minä käydä apajilla sivuleikkureiden kanssa. Puutarhurin käsilaukusta löytyy siis toisinaan huulipunan lisäksi myös Sveitsin armeijan linkkuveitsi.