Auringolasku Villalta vuorelle päin.

Maanantai oli luvattu Saralle shoppailupäiväksi ja talon miesväki ohjeistettu olemaan ottamatta kantaa yhteenkään kauppakierrokseen odottamalla nätisti penkeillä. Päätimme suunnata Splitiin josta Harmi oli bongannut Saralle jättimäisen ostosparatiisin. Tuo kauppakeskus sisälsi kaikki mahdolliset hyvät vaate- sekä kenkäliikkeet. Plus McDonaldsin, josta pojat etenkin olivat kiitollisen oloisia.

Muuten kyllä Split kerrostaloineen sekä valtateineen sai jäädä omasta mielestämme täysin tutkimatta, tulipahan käytyä ja olipa kiva päästä pois. Saldona shoppailureissulta oli kaikki se mitä Sara oli aikonutkin sekä neljä juustohampparein täytettyä mahaa. Hintatasona voisi ajatella vaatteissa sekä kengissä olevan samaa luokkaa kuin suomessa, vaikka keskikuukausiansio täällä tilastojen mukaan on hivenen alta 900€. Se on kyllä melkoisen vähän..

Palasimme siis Trogiriin ja suuntasimme vielä torille ostamaan magneetit, aurinkolasit, släpärit jne muut pakkohankinnat. Torilla Harmi kysäisi eräältä vanhemmalta kauppiaalta että käykö täällä paljon suomalaisia. Sanoi että käy kyllä, mutta me ollaan täällä täysin oikeaan aikaan. Kohta täällä kroatiassa yleensäkin alkaa liian painostavan kuuma ilmasto, turisteja alkaa pyörimään joka nurkalla ja liikenne käy ruuhkaisammaksi. ” Dont come in June, July or August. Come May or September..”

Menimme kämpille grillaamaan nakkeja hodareihin ja nautimme ne iltapaloina. Myöhäisillasta alkoikin kova myräkkä, n 25m/s tuulta ja vesisade. Ikkunoista siis luukut kiinni ja kaikki mahdollinen tavara sisälle.

Aamulla kävimme nostelemassa kaikki mahdolliset puutarhakalusteet omille paikoilleen ja koska keli näytti pilviseltä, hyppäsimme jälleen autoon ja suuntasimme katseet vuoristoon n 40km päähän, Vranjacan tippukiviluolille jotka olivat n 65 miljoonaa vuotta vanhoja.

Matka oli jälleen kerran ilo silmille kun kapusimme serpentiinitietä kohti vuoristoa.

Vuokraratsu, eväspaikalla serpentiinitiellä.

Pääsimme perille ja vastassa oli tiluksien omistaja ja luolaston löytäjän perillinen, hänen isoisänsä oli löytänyt luolat 1902 ja ne avattiin parikymmentä vuotta sen jälkeen yleisölle. Luolan vartiointi ja sen esittely periytyy suvussa. Viimeisenä ennenkuin astelimme luolaan, tämä suvunjäsen pyysi kunnioittamaan hänen sukuaan sekä luolan historiaa.

Tänne kannattaa ehdottomasti lähteä!! Pääsylippujen hinnat kaksi aikuista ja kaksi lasta 140 kunaa. 

Seuraavassa pari kuvaa uskomattoman terapeuttisista luolista sekä viimeisessä kuvassa luolien sijainti.

Luolilla on kuulemma magneettisia ja sitä kautta terapeuttisia vaikutuksia. Siellä on kuulemma hyvä meditoida, hengittää syvään ja magneettisuus kuin itsestään poistaa sairauksia.

Tiedä sitten, mutta näin mahtavat luonnon muokkaamat luolastot oli kyllä huikean kaunista katseltavaa. Valot kuin itsestään muokkasivat tippukivipylväistä veistoksia.

Ruokapaikoista. Löysimme melko kivan burgeripaikan Trogirin vanhan palatsin kujilta, se on vaan aika piilossa joten suosittelen Google Mapsia kävelyavuksi. Tuon burgeripaikan nimi on Bubalus Burger. Siellä on erilaisia salaatteja ja burgereita, sekä pienpanimojen tuotteita. Kaikille juomat, kaksi isoa burgeriannosta lisäranuilla ja kaksi Caesar-salaattia 460 kunaa.

Halpa maa tämä ei ole. Ei syömisen suhteen, ei shoppailuiden suhteen eikä myöskään bensan suhteen. Juominen täällä näyttäisi olevan kohtuu edullista, mutta se ei kuulu meidän lomiin kuin erittäin harvoin. Suosittelenkin ottamaan villan, valmistamana itse ruuat ja käymään kojuissa tai pizzapaikoissa syömässä.

Turisteille suunnatuilla retkillä ei myöskään ole vielä minkään näköistä järkihinnoittelua joten jätä ne väliin ja koe itse! Tämä maa on täynnä nähtävää sekä ystävällisiä ihmisiä.

Vielä loppuun suositus tälle majoituspaikalle, Villa Vengolle, parin sisäkuvan kera!:)

Hassua kun tällä kertaa ei ollut blogiin kirjoitettavana niin paljoa rajamuodolmisuuksista jne, joten tämä meni nyt enemmänkin kokemusfiilistelyksi.

Huominen päivä paistatellaan puhtaasti auringossa ja perjantaina suuntaamme kotiin. Tälle vuodelle buukattu vielä Santorini ja tammikuun alkuun Kap Verde. Eiköhän noihin väleihinkin vielä jotain löydy. Tavoite on tässä välissä saada Kenian matkan kirjoitus valmiiksi! 

Mukavaa kesää kaikille❤

Terveisin, Mr. & Mrs. Vigilant

Summa summarum:

*Liiku, koe ja näe.

*Ihmiset ovat aitoja, keskustele heidän kanssaan.

*Osta pienistä leipomoista ja kioskeista

*Vesi on juotavaa mutta ei välttämättä sovi herkemmille.

*Luonto on täällä ihmeellinen.

*Sisämaassa nähtävillä vielä sodan jäljet

*Älä jää suurkaupunkeihin!