Curacao, ei se likööri vaan se saari.
Olimme päässeet Aruballa lähtöselvitysvaiheeseen.
Travel agency oli ilmoittanut sukunimeni Härmä muodossa Haermae. Oli omanlainen puljaaminen siinä kun passissa ja varauksessa oli siis eri nimi. Sain onneksi selvennettyä matkavarauskopioni kanssa sen, että kansainvälinen kirjoitusmalli sukunimelle vaan on tuollainen.
Jälleen kerran tuli siis huomattua se, että matkustusasiakirjoihin kuuluu aiiina myös kopiot varauksista.
Aruballa lentokenttä on jännä sekoitus ulkokenttää ja sisäkenttää. Kentältä löytyy myös hyvin toimiva ilmainen Wifi sekä kasa tasokkaita kauppoja ja kahviloita, joka yllätti ainakin minut.
Odotimme lähtöportilla joka oli turvatarkastajan mukaan A as a Apple.:)
Pian siirryimmekin bussiin joka vei meidät pienelle potkurilentokoneelle, tämä myöskin lyhensi meidän Bucket listaa!
Pomppuinen ja töyssyinen matka kesti 25 minuuttia jonka aikana täytimme maahantulolomakkeet. ABC saaret eivät ole siis yhtä, vaan täysin erilliset valtiot. Vähän kuin lentelisi Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä.
Jono jaettiin laskeuduttuamme jälleen kahteen, non residents ja residents.
Täällä oli hyvä että olimme täyttäneet lomakkeet huolellisesti, koska maahantulon suhteen oltiin hyvinkin tarkkoja. Tullimiehelle jouduimme selittämään myös sen miksi meitä ei oltu leimattu Aruballa. Syyhän oli selvä, automaattinen passintarkastus. Selitys tarkkaavaisuuteen rajalla tulisi selviämään melko piakkoin.
Pääsimme maahan ja ryhdyimme selvittämään kulkuvälinettä kohti majapaikkaamme. Menimme taksijonoon jossa taksia ajava nainen nukkui takapenkillä… hän ei edes tiennyt missä majapaikkamme sijaitsisi ja pyysi matkasta 50 dollaria. Siis KAHDEKSAN KILOMETRIÄ ja 50 dollaria. No way, löin päätöksen lukkoon jo periaatteellisesti siitä ettemme ottaisi ainakaan tätä taksia koska tuo nainen oli kohtalaisen ärsyttävä ja ylimielinen. Kaikenlisäksi taksimatkasta majapaikalle olisi varmasti tullut hyvin sekava.
Menimme kysymään vuokra-autoa kahdestakin eri firmasta.
Toisella ei ollut tarjota meille mitään ja toisella olisi ollut pikkukippo hintaan 240 dollaria kolme päivää.
Meillä on kuitenkin seuraavassa lomakohteessa jo ennalta varattuna menopelit joten kieltäydyimme tästä. Puhisten siirryimme takaisin ulos ja oli melko ärsyttävä fiilis sen suhteen et mihin tästä jatkaisi.
Kuitenkin kuin tilauksesta viereemme saapui vanha lava-auto jonka ovessa sisäpuolella näkyi tyhjä Corona pullo.
Mies huikkasi ja kysyi että minne olemme menossa, hän tiesi heti paikan ja hintaa 50 dollaria. Jälleen kerran tuo sama 50 dollaria… mutta tämä mies ainakin tietäisi mihin mennä joten hyppäsimme kyytiin.
Pian selvisi mistä tuo hintakin johtui, mies kertoi ajaneensa pari päivää edestakaisin koska karibian risteilyalus oli juuri täällä ja se oli tuonut 3100 matkustajaa. He eivät tunnetusti pelkää käyttää rahaa…
Mies kertoi olevansa Mickey, kuten Mickey Mouse. Kertoi olevansa meriretkiä järjestävä henkilö ja ajaa kyytejä siinä samalla. Tuon 20 minuutin matkan ajan kuulimme kuinka Venezuelasta saapuu joka yö pakolaisveneitä tälle saarelle koska siellä asiat on nyt todella todella huonosti ja välimatkaa saarien välillä on vain 50 km. Rannikkovartiosto päivystää yöt ja päivät ja nappaa veneellisiä kiinni, koska veneissä on mukana runsaasti kokaiinia ja aseita. Tämä johtuen siitä että rahayksikkö on heillä eri ja jollakin pitää pärjätä.
Huomautti myös että Venezuela suojelee rikollisia koska heillä on rahaa.
Mm heidän suojissaan on tällä hetkellä mies joka maksoi Curacaon presidentin palkkamurhasta 300000 dollaria. Näytti myös päivän lehden jossa asiasta keskusteltiin. Kertoi että presidentti tapatettiin siksi että hän puhui kaiken kansalle esimerkiksi radiohaastatteluissa. Koski se sitten Mafiaa tai taloudellisia salaisuuksia..
Kertoi että pakolaisia tulee nyt niin paljon ettei rajavartiolaitos pysy mukana määrässä kuin ainoastaan laskemalla pelastusliivit joita pakolaiset käyttää… Tuolloin päätimme että emme taida lähteä tällä saarella itseksemme seikkailemaan, tuleva Bonaire on kuitenkin pieni ja turvallinen:)
Mutta kertoi hän jotain positiivistakin, meidän hotellialue on luksusalue jossa on alueen parhaat riutat ja myöskin tämä olisi Flamingoaluetta.
Flamingoja näimmekin jo heti matkalla, ehkä vast ikään tekemällämme Kenian matkalla oli vaikutuksensa siihen etteivät flamingot näyttäneet kuin pinkeiltä linnuilta, enemmän kiinnosti tuo turkoosinsininen meri ja pinnan alla liikkuvat eväkkäät.
Tänne kun tulimme nimenomaan viettämään matkan meriosiota, snorklailemaan.
Mickey ajoi meidät turvamiesten ohi porteista sisään , poistuimme autosta ja silloin kaikki paperini levahtivat tuuleen. Juoksimme niiden perässä ja Mickey kertoi että täälläpäin tuo tarkoittaa että jotain hyvää tulee tapahtumaan!
Näillä saarillahan tuulee aika reippaasti aina, mutta sitä on turha sekoittaa siihen että täällä olisi missään tapauksessa edes hivenen viileä. Kannattaa unohtaa matkailun suhteen tuo kreikka ja espanjasääntö sen suhteen että ilmasto viilenisi illalla. Ei missään tapauksessa.
Täällä ei tarvitse olla mukana yhtään pitkähihaista tai -lahkeista vaatetta.
Lähtiessään Mickey vielä huikkasi että ”jos paikkoja kolottaa lennon jäljiltä, soittaa vain hänelle että hän voi poiketa apteekin kautta illalla ja tuoda mitä vaan”.
Toisinsanoen meidät heitti perille merikapteeni joka tiesi kaiken ihmiskaupasta, aseista ja salakuljetuksesta ja joka juuri tarjosi meille myös huumeita.
Melkosta, mutta ainakaan ratissa ei ollut se ylimielinen laiskanpuoleinen naiskuski.:D
Ja hotellista voin avata sen verran että sijoituksena täysi kymppi. Arvioisin tämän 6/5.
Coral parcs estate, dive and wellness center.
Hintaa kolmelta yöltä aamiaisineen 529 dollaria.
Kaikki mahdolliset herkut mitä vaan voi keksiä.
Ranta, pari ravintolaa, Coral Divers palvelut, infinityallas, spa ja uskomattoman hienot huoneet merinäköalalla ja täydellä keittiövarustuksella. Hotellin yhteydessä saaren paras ravintola ja leipomo josta voit hakea keittiöön vaikka tuoreet leivät.
Kahden hengen illallinen jälkiruokineen 80 dollaria, smoothiet jne 10 dollaria.
Snorkkelit ja räpylät kahdelle hengelle vuorokaudeksi 26 dollaria.
Hotellin edessä paljon kaloja, koralleja, merikilpikonnia jne. Hait ovat kuulemma toisella puolella saarta..
Kaikki mitä tarvitsee, löytyy täältä.
Myös koko alueen kattava wifi, juuri nyt tätä kirjoittaessani olen 5 m merestä ja meitä palvellaan suoraan aurinkotuoleille. Päätimme ottaa tämän paikan kevyesti ja tuntematta huonoa omatuntoa siitä ettemme käy täällä paikallisten luona. Lataamme akkuja ja katselemme vedenpinnan alle, olen nyt myös oppinut sukeltamaan snorkkelin kanssa sujuvasti. IHANIA kaloja!
Harmi osti täältäkin myös sikarin, maistuu hyvältä mutta tuoksuu pahalta!:D
Huomisaamuksi meille on tilattuna klo 6.30 taksi, joka vie meidät Curacaon lentokentälle ja lähdemme kohti seuraavaa saarta joka on Bonaire.
Siellä meitä odottaa majoituspaikan emäntä, parit kulkupelit ja kauniit sukellusmaisemat.
Olen valmis tappelemaan vielä viimeisiä kertoja HÄRMÄ sukunimeni kirjoitusasusta!:)
Tärpit:
Tämä alkaa olemaan jo sellainen Karibian helmi jota lähdimme etsimään.
Täytä maahantulolomake huolellisesti.
Valitse majoituksesi turvalliselta alueelta.
Varaa auto jo valmiiksi ennenkuin saavut saarelle. Taksi on hyvin kallis. Omalla autolla näet täällä huomattavasti enemmän kuin me nyt.
Suojakerroin min 30-50.
Maistele paikallisia kaloja. Ravintoloissa Catch of the day.
Hedelmät tuoreita, samoin mehut erittäin erittäin hyviä.
Kortti on erittäin hyvä maksuväline. Parempi kuin dollarit.
Saaren vesi on juomakelpoista, yksi maailman parhaista. Mutta maksaa erittäin paljon joten sitä suositellaan käyttämään kohtuudella. Muutenkin vihreät arvot näkyy täällä.
Vuokraa snorklausvälineen ja räpylät. Räpylöillä pääset kulkemaan sujuvammin merivirroissa.
Huomenna off to Bonaire!