Suuri huijaus
Olen menettänyt uskoni evoluutioon.
Jos ihmiskunnan tarkoitus on lisääntyä, niin miksi raskaana oleminen on niin kamalaa? Miksi hehkuvat odottajat hymyilevät maanisina lehtien kansissa? Miksei kukaan kerro totuutta? Miksei siinä lehden kannessa lue, että tänään kävin pissalla 56 kertaa, enkä huijaa? Miksei missään kerrota julkisesti, että mahdollisesti tulevaisuudessa lisääntymishaluisen nuoren naisen on täysin turhaa kerätä niitä Manoloita sinne kenkäkaappiin, koska raskausaikana kengänkoko kasvaa ja lopulta löytää itsensä Prisman kenkäosastolta jalassa tohvelit koossa 42?
Minulla on nykyisin aikaa ajatella. Paljon.
Raskaus on evoluution Akilleen kantapää.
Tunteetkin on pinnassa. Jokaisen naamataulu ärsyttää. Alan pikkuhiljaa ymmärtää sarjamurhaajia — olipas epäkorrektia. Mutta koska olen hillitty, hallittu, seesteinen ja onnea hehkuva viimeisilläni raskaana oleva mammeliini, vastaan asioista tietämättömien kommentteihin kasvot levollisesti sädehtien enkä suinkaan näin:
Ajattele, kohta suhun sattuu!
Ai, ihan totta? Kuule, onneksi tähän asti kaikki tää raskauspuuha on ollut täysin kivutonta! Ei kiristä, ei purista, eikä jokainen askel todellakaan tunnu siltä, että pimppiin tuikataan sukkapuikolla. Öisinkin kyljenkääntäminen sujuu täysin kivuitta, enkä suinkaan joudu ottamaan miehestä tai patjanreunasta kiinni saadakseni mammutin kokoisen ruhoni käännettyä kyljeltä toiselle. Jumalauta miten helppoa! JA KATO ku mä saan nää mammaleggingsitkin näin sutjakasti jalkaan, enkä yhtään näytä yhdellä jalalla hyppivältä porsaalta.
Eiks sua pelota että sä repeet?
Revetköön vaikka otsasta ristiselkään, mä repeen jos tää vauva ei kohta tule ulos. MÄ REPEEN! OTTAKAA SE JO ULOS!
Koskahan sä sit pääset ulos tuulettumaan?
Mitä! Sairaalakassissa on jo röökiaski ja skumppapullo valmiina. Koska ne on ensimmäiset huolenaiheeni, kun vauvan saan syliini. Että hei, kiva juttu tää nyytti mut saisko nyt sitä viinaa?
Vähän sit noloo jos siin ponnistaes tulee kakka, mä oon lukenu et….
Mitä sä luet niitä kakkajuttuja jos et oo koskaan synnyttänyt?? MEE POIS SIELTÄ VAUVAPALSTALTA!!
Eiks sua pelota synnytys?
Mua pelottaa pimeydessä tuijottavat, manaavat mustahiuksiset pikkutytöt. Mua pelottaa ilmastonmuutos, pakolaiskriisi, hallituksen leikkaukset. Mut synnytys? Mua pelottaa et tää vauva ei koskaan tuu ulos. Tai et tää tulee ulos viikolla 42. Käytännössä sama asia.
Vähän jännää, ehkä seuraavalla kerralla nähdään siellä synnärillä sitten ja sulla on vauva!
Voi jumalauta kumpa tää pitäiskin paikkansa. Jos tässä maailmassa on hitunenkin oikeutta, tää pitäis paikkansa. Rakas Jumala, isoäitini henki, Aladdinin taikalamppu, kuka tahansa, anna tän pitää paikkansa. Ihan vaan jo siksi että en jaksa enää katsella ton(kaan) tyypin raivostuttavaa naamaa raskaushormonien läpi.
Mitä minäkin valitan siitä, että kukaan ei kerro totuutta raskaudesta, kun itsekin huijaan niin että suun saisi pestä saippualla.
Ensi kerralla taidan täräyttää suoraan. Että perseestä on ja sen beibin on paras olla tän juilimisen arvoista tai mun usko tähän maailmankaikkeuteen loppuu.
Ja sen pimpissä lymyävän suonikohjun ois parasta kadota.
Ja kengänkoon palata entiselleen.