Ladataan...
gg and the moon

Tunteeni joulun suhteen ovat nykyään melko neutraalit. Minua ei haittaa olla töissä jouluaaton aamuna, en ole vaihtanut joululahjoja ystävieni kanssa vuosikausiin, eikä meillä ole klassisia jouluruokia (yksi lempijoulumuistoistani on sushin tekeminen ja syöminen perheeni kanssa).

Mutta rakastan joulun tunnelmaa, kuten moni muukin, joka ei kaikesta häsläyksestä välitä. Jouluvalot, joulumusiikki, punaisen ja vihreän sävyt, herkut ja tietysti monelle koittava loma. Se itse joulunodotuksen aika.  Joulunodotukseen kuuluu olennaisesti elokuvat, joissa joulutunnelma välittyy edes hetkeksi, vaikka omassa elämässä ei ole vielä laittanut jouluvaloja ja on töissä kuollakseen stressaantunut. 

On ihanaa, että yhä useampi jättää materialistisen joulupuolen omaan arvoonsa ja elää yksinkertaisempaa joulunaikaa. Vaikka joulu ei sinänsä merkitse minulle niin kovin paljon, se on ihanaa aikaa viettää päiviä rakkaiden kanssa, olipa ne sitten perhettä, ystäviä tai eläimiä. 

Ja kaikista tärkeintä on heittää pois kaikki oletukset joulusta. Oletukset siitä, mitä lahjoja saa tai miten idyllisesti perheen kanssa vietetty aika menee, koska kun asiat ei mene omien mielikuvien mukaan, siitä se oma pettymys ja ärtymys syntyy. 

Eli sydän auki, avoimena kaikille mahdollisille tapahtumille, läsnäoloa ja hyviä jälkiruokia. <3

 

Jouluaatto on jo alle viikon kuluttua, joten ehtii vielä hyvin virittäytyä joulutunnelmaan näiden avulla:

 

Grinch (1966)

Jim Carreyn esittämä Grinch (2000) on lapsesta saakka ollut yksi lempielokuvistani. Rakastin sitä pientä tyttöä, tunnelmaa, lauluja ja aivan kaikkea siinä. Kun J muutti Suomeen ja pyysin häntä katsomaan tämän kanssani, hän oli suoraan sanottuna järkyttynyt, että pidin siitä. Ja itse tietysti järkyttynyt, että joku voi sanoa näin. 

J ehdotti, jos katsottaisiin alkuperäinen, piirretty Grinch ja suostuin, tosin vannoen, että en ikinä muuttaisi mielipidettäni asiasta. Mutta ai että, toisin kävi. Alkuperäinen Dr. Seussin piirrustuksiin perustuva Grinch on mielettömän ihana ja mukavan lyhyt katsottava joulukauden aikana.

 

Die Hard (1988)

En usko, että tämä kaipaa mitään perusteluja. Bruce hihattomassa paidassa jahtaamassa stereotyyppisiä pahiksia, ysäriefektit ja musat, New Yorkin klassinen joulutunnelma. Parasta. Joskus katsotaan kaikki osat, joskus ykkönen pari kertaa. Toimii erityisesti vegehodareiden kanssa.

The Elf (2003)

Voin sanoa, että en voi sietää Will Ferrellia. Hän on kaikissa huonoissa jenkkikomedioissa heittämässä seksi-pieru-läppää, enkä ole ikinä arvostanut häntä. 

Mutta. The Elf on poikkeus. Aivan mielettömän hauska, nauran harvassa elokuvassa näin paljon ääneen :D Ja siinä on ihana Zooey Deschanel. 

Yksin kotona (1990)

Lapsuudessani omistin Yksin kotona 3 VHS:n ja katsoin sitä paljon.En vain jouluna, mutta erityisesti kun olin kipeä tai ihan muuten vain. J on jälleen kerran vaikuttanut siihen, mitä katson, mutta onhan nyt  Macaulay Culkinin esittämät Yksin kotona-leffat nyt paljon parempia. Rakastan itse ensimmäistä osaa, jossa hän on kotona, J:n suosikki on kakkonen, joka sijoittuu New Yorkiin.

 

Ja vielä nämä klassikot:

A Charlie Brown Christmas (1965)

 The Snowman (1982)

Joulupukki ja noitarumpu (1996) 

 

Löydät blogin myös Instagramista.

Ladataan...
gg and the moon

Rakastan kaikkea ruokaan liittyvää – aistihavaintoja, terveystietoa, muiden ostoskoreihin tirkistelyä, toreja ja kauppoja sekä ruokablogeja, -reseptejä ja -kirjoja. Food haul ja What I eat in a day- videot ovat vlogien lempisisältöäni ja ne insipiroivat ihan valtavasti. On helppoa jämähtää omiin tiettyihin toimintamalleihin ja tehdä valintoja niin kuin on aina tehnyt, vaikka muutos olisi käytännössä helppo. 

Viimeiset pari viikkoa on mennyt ohi samaan aikaan tahmeasti madellen ja toisaalta aamulla herätessä on tuntunut, että ihan kuin olisi äsken mennyt nukkumaan.

On ollut yksi suuri suru, huonosti nukuttuja öitä, paljon pieniä maanpäällisiä murheita ja hetkittäin itseään muistuttamista elää tässä oikeassa ajassa, ei menneisyydessä, ei huolissa, ei tulevaisuudessa.

Kaiken kaikkiaan, olemme syöneet paljon ulkona, yksinkertaisesti siitä syystä, että ei ole ollut voimia laittaa ruokaa. Tämä on minulle poikkeuksellista (ei se ulkona syöminen, vaan se jälkimmäinen), koska ruoanlaitto on minulle erittäin terapeuttista. Tästä johtuen, meillä ei myöskään ole ollut ruokaa kotona. Ei siis hedelmän hedelmää, ei riisiä, kauramaitoa ja puurokin loppu. 

Minulle tuli töistä 4 päivän vapaaputki ja kun pääsin kello yhdeksältä lähtemään kotiin lauantaina, halusin juhlistaa sitä kauppareissulla. Kaupassa käyminen kun on ihan oikeasti yksi lempipuuhistani.

J tuli mukaani ja ostimme aika lailla kaikki perusjutut, mitä syömme viikoittain. Ah tätä yltäkylläisyyttä.

Mitä kaikkea 79€:lla sitten saa?

Noin 70% ostoskoristamme täyttyy hedelmä- ja vihannesosaston tuotteilla, tällä kertaa ostimme…

2 parsakaalia

2 kukkakaalia

2 avokadoa

2 x pinaattirasiaa

2 x korianteria

Kasan omenoita ja mandariineja

Sitruunoita

Pussillisen perunoita

Sipuleita

Kurkkuja ja porkkanoita

Inkivääriä ja chiliä

Irto-kirsikkatomaatteja (nämä on niin hyviä!)

Sieniä ja ituja

2 x paprikaa

Banaaneja

Prisman kasvimaitohyllyssä oli valtava aukko ja iloitsimme, kun meidän lempimaitomme (Oatlyn luomu kauramaito) oli loppu. On ihanaa huomata, että kysyntä lisää menekkiä ja toivottavasti laskee huomattavasti lehmänmaidon tuotantoa ajan mittaan. Mutta siksi ostimme mantelimaitoa.

Ostimme leipää ja rieskoja (en ole ostanut rieskoja vuosikausiin, mutta halusin niitä yhtä reseptiä varten).

Riisinuudeleita

Kookosmaitoa

Manteleita (ihania paahdettuina eri ruokien päällä, erityisesti annoksessa parsakaalin ja pinaatin kanssa)

Kuivattuja mung-papuja ja kikherneitä (Urtekramin kikherneet ovat kyllä maultaan ihan eri luokkaa kuin muut maistamani kuivatut kikherneet. Niin maukkaita! En olisi uskonut, että näin perusjutussa olisi näin suuria eroja).

Täysjyväriisiä

Puuroa (Myllärin Isot täysjyväkaurahiutaleet on parhaita puurohiutaleita, joihin olen Suomessa törmännyt. Isoja, ei limaisia, ihana purutuntuma ja vielä luomua! Rakastan Kaliforniassa steel-cut oatseja, mutta en ole nähnyt niitä Suomessa, vihjatkaa, jos te ootte!)

J:n lempiherkkuja on pikanuudelit - parhaita on yhdet K-ketjusta saatavat (ai että kun en edes tiedä nimeä), mutta nämä Nissin Demae Ram- nuudelit ovat herkullisia ja ihanan mausteisia. Mun lempparimaku on valkosipulikana ja J:n soijakastike. Toinen herkkulemppari on yksinkertaisesti kokis. Prismassa oli tarjouksessa 15 tölkkiä Coca-Colaa alle 7€:lla ja J oli ällistyksissään tästä hokemalla ”this is how much a freaking Coke should cost”, mutta taisi päätellä, että ehkä ei luoteta itseemme niin paljoa, että ”säilötään” näitä kotona kokis-tilanteen varalle. Ostimme sitten kaksi lasista kokispulloa.

Ja Rainbown mustapippuri & ruohosipuli maalaisperunalastuson just nyt jotain ihan parasta (etenkin punaviinin kanssa).

Ostosten joukossa oli vielä pari maustepussia ja dödökin.

79€:n kauppalasku on mielestäni aika suuri yleisesti ottaen kahdelle henkilölle, mutta toisaalta kohtuullinen, kun huomioidaan kaikkien kauan kestävien elintarvikkeiden täydennys. Syömme näitä luultavasti noin reilun viikon ajan. Voimme helposti elää kuluttaen kaupassa n. 50€ per viikko, jos emme osta hirveästi prosessoituja tuotteita, emmekä järjestä illanistujaisia. 

Isä on opettanut, että ruoka on asia, josta ei säästetä ja se on aika syvällä ytimissäni. Toisaalta, en vain pysty ostamaan triplahintaisia luomutuotteita (esim. selleri, vaikka niiiin haluaisin) ja haluan syödä kunnioittaakseni fyysistä kehoani, sen soluja ja verisuonia, ja ne maasta kasvavat ruoat ovat luotuja siihen sekä aika edullisia, joten isän neuvoa on helppo toteuttaa pienemmälläkin budjetilla.

Edelliset kauppakassien sisällöt voit kurkata alta:

Kasviravintoa: kauppakassin sisältö ja inspiraatiota

Kauppakassi + helppo lounas (V) Kaliforniassa

 

Löydät blogin myös Instagramista.

 

Ladataan...
gg and the moon

Tämä vuosi on ollut monen suuren sisäisen muutoksen aikaa. 

Nyt, kun ollaan jo syvällä syksyssä ja talven kynnyksellä, olen huomannut kehoni jälleen ottavan takapakkia energisyydessä ja optimistisuudessa. Nykyhetkessä on aina hyvä olla, mutta kun tarkastelen velvollisuuksiani ja joudun tekemään pakollisia suunnitelmia tulevaisuudelle, ahdistus iskee vähän liiankin lujaa kasvoille.

Asia on näköjään ollut mielessäni jo aiemmin, kun kirjoitin hellästä syksystä ja jatkan sillä tiellä edelleen, töyssyineen kaikkineen. Lähinnä juuri oppiakseni jokaisen solun kautta, että niitä töyssyjä eikä mitään muitakaan juttuja ole otettava niin kovin vakavasti. Me olemme itse elämänvoima ja on sääli, että hajoamme joskus niin pienistä jutuista.

Marraskuu on monelle täällä pohjoisessa vaikea kuukausi. Pimeyttä, harmautta ja mustuutta. (Vaikka tämä marraskuun ensimmäinen on ollut aurinkoinen ja hämmästyttävän lämmin).

Minulla on ikävä itseäni sellaisena, kun uskon hyvään, kun pelkkä olemassaolo inspiroi luomaan ja tiedän, että elämä kannattelee. Sitä, kun vaikeat jutut ohittaa olankohautuksella ja suurimmissa arvokysymyksissä uskaltaa sanoa ääneen erimielisyydet ja ennen kaikkea elää yhdenmukaisesti omien arvojen kanssa.

Nyt marraskuussa ajattelin herätellä sisäistä lastani (tai ehkä sitä pelotonta olemusta), joka silloin tällöin hautautuu rahahuolien, vitutuksen ja maailmantuskan alle. Koska kun olemme itse yhtä hukassa kuin maailmanpolitiikka, emme voi myöskään antaa kaikkeamme näiden asioiden eteen.

Syyskuun viimeisenä päivänä aamujoogan jälkeen olin rullaamassa mattoa pois, kun mieleeni alkoi virrata erilaisia asioita, joiden muistan koskettaneen ja inspiroineen minua viime vuosien aikana. Kirjasin niitä ylös ja aion ripotella niitä usealle päivälle ja tuputtaa vähän taikaa tähän kehoon.

Ajattelin muun muassa...

 

...katsoa nämä: 

- Vaiana

- Kikin lähettipalvelu

- Amelie

- Toscanan auringon alla

- Luontodokumentteja

 

...kuunnella näitä:

- Feet in the Water (Eva & Manu)

- Jason Mraz

- Natalia Lafourcade

- La La Land -elokuvan soundtrack

 

...ujuttaa päiviini:

- Yhden uuden reseptin kokeilua viikossa

- Lukemista (oikeasti raivata muutaman kerran viikossa pari tuntia aikaa illalla pelkästään lukemiselle)

- Museossa/näyttelyssä/baletissa käymistä

- Kirjoittamista

- Joogaa ja meditaatiota

 

 

Energisoivaa marraskuun ensimmäistä ja maailman vegaanipäivää! <3

Mitä sellaisia varmoja inspiraationlähteitä teillä on?

Löydät blogin myös Instagramista.

Ladataan...
gg and the moon

Lähdimme aamulla ystävämme kanssa Nuuksioon vaeltamaan Korpinkierrosta. 

Edellisenä yönä J oli jälleen herännyt aamukolmelta katsomaan baseballia ja itsekin heräsin hiljaisiin mutta mahtipontisiin kannustushuutoihin viiden aikaan. Menimme takaisin nukkumaan kuuden maissa tietäen, että Dodgersit pääsivät tänä vuonna World Series -loppuotteluihin, jee! 

Heräsimme kuten arvelimmekin vähän tötterrössä, keitin meille kahvit ja valmistin eväät. Olin aika ylpeä, kun jaksoin tehdä pikahummuksen (pika=tölkkikikherneet) ja levitin leivän päälle sitä, tomaattisiivuja, parsakaalin ituja ja basilikaa. Lisäksi pari omenaa ja pekaanipähkinöitä.

Anyway, pointtina on esitellä vegaaninen vaihtoehto mehiläisvahakelmulle eli muovikelmun kestoversiolle. 

Vegaaninen kestokelmu on valmistettu puuvillakankaasta, joka on päällystetty kandelillavahalla, jojobaöljyllä ja pihkalla. Olen jo kauan halunnut hankkia kestokääreen käytettäväksi elmukelmun sijasta, mutta ensin halusin tehdä mehiläisvahakelmuja itse ja vegaaniksi siirtymisen jälkeen kyseenalaistin koko mehiläisvahan käytön periaattessa aivan turhaan kangasriepuun. Ja nyt olen viime vuoden yrittänyt etsiä vegaanista vaihtoehtoa, mutta tuloksetta. Vaikka en ole vielä täysin perehtynyt siihen, mitä ”huonoa” mehiläistarhauksessa on ja joku on joskus sanonut mehiläistuotteiden tukemisen auttavan mehiläiskantoja, en halua nyt tietämättäni tukea mitään eläinten riistoon perustuvaa liiketoimintaa, jos siihen voin helposti vaikuttaa. Hunajan vienti kennoista ja sen korvaaminen sokerilla mehiläisten ruoaksi kuulostaa mielestäni todella surulliselta. Otan kyllä asiasta selvää lähitulevaisuudessa.

Löysin kestokelmun itse asiassa Vegaaninen Helsinki Facebook-ryhmästä, kun joku postasi Ekolon myyvän niitä. Ekolo myy kestokelmuja tällä hetkellä vain tässä yhdessä värissä ja vain yhdessä koossa (S-M), mikä on harmi. Ostaisin mielelläni isompia, joille olisi enemmän käyttöä. 

Olen käyttänyt kelmuja nyt kuukauden ajan lähinnä vihannesjämien suojana jääkaapissa ja tänään ekaa kertaa voileivän ympärillä, joka toimi ihan loistavasti! Rowen Stillwater -verkkosivuilla näytti olevan monia eri kokoisia ja suloisen kuosisia kelmuja, joten toivon Suomeen tulevan vähän enemmän valikoimaa!

Halusin vielä ennen hankintaa vertailla vegaanisen kelmun ja mehiläisvahakelmun eroja.

 

 

                              Vegaaninen kestokelmu        Mehiläisvahakelmu

Alkuperämaa:      Wales                                    Yhdysvallat

Käyttöikä:            n. 1 vuosi molemmilla          

Pesu:                    molemmat on pestävä viileällä vedellä

Hinta:                  14,95€ (2kpl)                         7,95€ (1kpl) ja 21,95€ (3kpl)

 

Molemmat ovat siis käyttöiältään ja pesuohjeiltaan samanlaisia, hintakin erittäin lähekkäin!

Käyttö: Mehiläisvahaa neuvotaan lämmittämään käsissä, jotta vaha aktivoituu. Vegaanisessa versiossa ei lue tätä käyttöohjeissa, mutta kokeilin sitä, eikä se oikein tehnyt mitään. Olen vain taitellut kelmun kohteen ympärille ja pitänyt reunoja hetken aikaa paikallaan. Jos reunat ovat melkein liian lyhyet, ympärille voi myös laittaa kuminauhan.

Huomioita: Vegaaninen kelmu tuodaan lähempää, mutta siinä ei lue, mistä maasta vahat ovat peräisin. En siis antaisi hirveästi painoarvoa tälle tiedolle. 

Kiteytettynä: Suosittelen!

Löydät blogin myös Instagramista.

Pages