4 (+3) x omat jokavuotiset joululeffat

Tunteeni joulun suhteen ovat nykyään melko neutraalit. Minua ei haittaa olla töissä jouluaaton aamuna, en ole vaihtanut joululahjoja ystävieni kanssa vuosikausiin, eikä meillä ole klassisia jouluruokia (yksi lempijoulumuistoistani on sushin tekeminen ja syöminen perheeni kanssa).

Mutta rakastan joulun tunnelmaa, kuten moni muukin, joka ei kaikesta häsläyksestä välitä. Jouluvalot, joulumusiikki, punaisen ja vihreän sävyt, herkut ja tietysti monelle koittava loma. Se itse joulunodotuksen aika.  Joulunodotukseen kuuluu olennaisesti elokuvat, joissa joulutunnelma välittyy edes hetkeksi, vaikka omassa elämässä ei ole vielä laittanut jouluvaloja ja on töissä kuollakseen stressaantunut. 

On ihanaa, että yhä useampi jättää materialistisen joulupuolen omaan arvoonsa ja elää yksinkertaisempaa joulunaikaa. Vaikka joulu ei sinänsä merkitse minulle niin kovin paljon, se on ihanaa aikaa viettää päiviä rakkaiden kanssa, olipa ne sitten perhettä, ystäviä tai eläimiä. 

Ja kaikista tärkeintä on heittää pois kaikki oletukset joulusta. Oletukset siitä, mitä lahjoja saa tai miten idyllisesti perheen kanssa vietetty aika menee, koska kun asiat ei mene omien mielikuvien mukaan, siitä se oma pettymys ja ärtymys syntyy. 

Eli sydän auki, avoimena kaikille mahdollisille tapahtumille, läsnäoloa ja hyviä jälkiruokia. <3

 

Jouluaatto on jo alle viikon kuluttua, joten ehtii vielä hyvin virittäytyä joulutunnelmaan näiden avulla:

 

Grinch (1966)

Jim Carreyn esittämä Grinch (2000) on lapsesta saakka ollut yksi lempielokuvistani. Rakastin sitä pientä tyttöä, tunnelmaa, lauluja ja aivan kaikkea siinä. Kun J muutti Suomeen ja pyysin häntä katsomaan tämän kanssani, hän oli suoraan sanottuna järkyttynyt, että pidin siitä. Ja itse tietysti järkyttynyt, että joku voi sanoa näin. 

J ehdotti, jos katsottaisiin alkuperäinen, piirretty Grinch ja suostuin, tosin vannoen, että en ikinä muuttaisi mielipidettäni asiasta. Mutta ai että, toisin kävi. Alkuperäinen Dr. Seussin piirrustuksiin perustuva Grinch on mielettömän ihana ja mukavan lyhyt katsottava joulukauden aikana.

 

Die Hard (1988)

En usko, että tämä kaipaa mitään perusteluja. Bruce hihattomassa paidassa jahtaamassa stereotyyppisiä pahiksia, ysäriefektit ja musat, New Yorkin klassinen joulutunnelma. Parasta. Joskus katsotaan kaikki osat, joskus ykkönen pari kertaa. Toimii erityisesti vegehodareiden kanssa.

The Elf (2003)

Voin sanoa, että en voi sietää Will Ferrellia. Hän on kaikissa huonoissa jenkkikomedioissa heittämässä seksi-pieru-läppää, enkä ole ikinä arvostanut häntä. 

Mutta. The Elf on poikkeus. Aivan mielettömän hauska, nauran harvassa elokuvassa näin paljon ääneen :D Ja siinä on ihana Zooey Deschanel. 

Yksin kotona (1990)

Lapsuudessani omistin Yksin kotona 3 VHS:n ja katsoin sitä paljon.En vain jouluna, mutta erityisesti kun olin kipeä tai ihan muuten vain. J on jälleen kerran vaikuttanut siihen, mitä katson, mutta onhan nyt  Macaulay Culkinin esittämät Yksin kotona-leffat nyt paljon parempia. Rakastan itse ensimmäistä osaa, jossa hän on kotona, J:n suosikki on kakkonen, joka sijoittuu New Yorkiin.

 

Ja vielä nämä klassikot:

A Charlie Brown Christmas (1965)

 The Snowman (1982)

Joulupukki ja noitarumpu (1996) 

 

Löydät blogin myös Instagramista.