8h työpäivä täyttää 100v – onko nyt muutoksen aika?
Tänään on kulunut tasan 100 vuotta siitä, kun laki työpäivän lyhentämiseksi kahdeksantuntiseksi astui voimaan. Onneksi olkoon! Suomessa on muuhun maailmaan verrattuna lyhyt työviikko, meillä on liukuvia työaikoja, sunnuntain tuplapalkkoja, lomia ja työsuhde-etuja.
Kuitenkin olen viime vuosina miettinyt, onko tässä kahdeksantuntisessakaan työpäivässä mitään järkeä? Jos edellisestä muutoksesta työaikoihin on jo sata vuotta, ehkä on aika arvioida tilannetta uudelleen. Miltä kuulostaisi kuusituntinen tai nelipäiväinen työviikko? Olen erityisen iloinen huomatessani, että STTK on aloittanut keskustelun työviikon pituudesta ja työajoista.
Nykyisessä kapitalistisessa, tuloshakuisessa ja tehokkaassa yhteiskunnassa on melko mahdotonta myöntää, jos ei haluaisi käyttää koko elämäänsä työntekoon. Jos uran rakentaminen ei ole se ykkösjuttu elämässä, leimautuu helposti laiskaksi ja keskinkertaiseen elämään tyytyväksi. Minun on myös vaikea ymmärtää, miksi joku haluaisi puurtaa pitkiä päiviä jonkun toisen yrityksen eteen, jos ei tietysti pidä sitä työtä erityisen tärkeänä.
Työajan lyhentämistä voi tarkastella esimerkiksi näiden muuttujien kannalta:
1. Tehokkuus
Ensinnäkin, kuten Pieta jo erinomaisesti kirjoittikin, kuka pystyy olemaan tehokas kahdeksan tuntia päivässä?
Ihmisillä olisi enemmän vapaa-aikaa oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja rentoutumiseen, mikä vaikuttaisi tehokkuuteen työpaikalla. Tuntuu, että se keventäisi oravanpyörän vauhtia ja oikeasti antaisi vapautta ihmisille, joiden on kuitenkin tehtävä töitä koko elämänsä ajan, jotteivät olisi yhteiskunnan taakkana.
2. Hyvinvointi
Toiseksi, työpäivän lyhentäminen kuuteen tuntiin lisäisi hyvinvointia aivan valtavasti, ottaen huomioon, että kuukausipalkka pysyisi suhteellisen samana. Göteborgissa eräässä hoitokodissa kokeiltiin kahden vuoden ajan 6-tuntista työpäivää, mutta kokeilu lopetettiin sen kalleuden vuoksi (kulut nousivat 22%, koska palkattiin 17 uutta työntekijää – mahtavaa!). Kuitenkin, tutkimuksessa on saatu vahvaa näyttöä lyhyemmän työpäivän positiivista vaikutuksista työntekijöihin.
Tietysti on mietittävä, olisiko esimerkiksi yrittäjän edes mahdollista lyhentää työpäiväänsä – erityisesti uran alkuvaiheilla todennäköisesti ei. Lyhyempää työpäivää tutkinut Aram Seddigh esittääkin, että kuusituntinen päivä sopisi parhaiten suuriin organisaatioihin, jossa ero työajan ja yksityiselämän välillä on selkeä.
3. Työttömyys
Työttömyys on Suomessa ja koko Euroopassa korkealla. Jos työpäivä lyhenisi, yritys joutuisi palkkaamaan enemmän ihmisiä. Suuri kysymys on, miten yritys voisi maksaa kuuden tunnin työstä saman verran palkkaa kuin kahdeksantuntisesta päivästä ja palkata vielä lisää henkilökuntaa? Uskon kyllä, että isoissa organisaatioissa ehkä tiukan alun jälkeen tämä alkaisi toimia, varsinkin jos lyhyemmästä työpäivästä säädettäisiin laki.
Asiat eivät ole mustavalkoisia, ja tässä keskustelussa on niin monta eri tasoa ja tekijää, jotka vaikuttavat lyhyemmän työpäivän mahdolliseen toteutukseen, mutta rehellisesti sanottuna valtaosalle kansalaisista tämä olisi todella hyvä juttu. Toisaalta yrityksillä ei varmaan ole minkäänlaista motivaatiota tuhlata enemmän rahaa työntekijöihinsä, mutta haluammeko elää pelkästään tuottaen heille voittoa?
Kaiken kaikkiaan voidaan olla varmoja, että maailmassa, jossa työnkuvat muuttuvat niin nopeasti juuri nyt, nykyinen työaika ei ole kehityksen loppuhuipentuma. Tulevaisuuden suuntaviivoja määritellään nyt.
Jos haluat, seuraa Bloglovinissa tai paina sydäntä <3