Draamaa, epäröintiä ja vinkki ilmaiskeikalle
Okei.
Odotin koko kevään ja kesän, että pääsen hyppimään, tanssimaan ja lauluhuutamaan yhden lempibändini keikalle, mutta mitään ei kuulunut. Ei yhden yhtä ulkokeikkaa, eikä edes baarilauleskelua.
Minua alkoi pelottaa.
Huomasin ajattelevani pahinta – mitä jos he eivät soita enää?
11-henkisen muusikkopoppoon yhdessä pitäminen voi olla vaikeaa. Erityisesti sellaisten pari- kolmekymppisten tyyppien.
Menin kesällä Facebookiin selvittämään asiaa, eikä tarvinnut minuuttia enempää etsiä, kun löytyi ilmoitus siitä, että päälaulajalla on toinen bändi. Toinen bändi! Huusin ääneen tätä tragediaa, näin kaikki tulevat kesät ammottavan tyhjinä, sillä lempiaktiviteettini ei tule enää ikinä olemaan osa niitä.
Sitten, 15. päivä marraskuuta näin FB feedissäni postauksen – Café Mascotin avajaisissa esiintyy ST. RASTA. Voiko se olla? Voiko se millään olla totta?
Ja kyllä, rakas St. Rasta on alkanut treenaamaan taas ja tulee yhteen minulle kotoisemmista baareista soittamaan.
Jos rakastat hyvää meininkiä, instrumentteja, suomen kieltä ja yhteiskuntakritiikkiä – tule paikalle. Top 5 lempibändini maailmassa. Kiitos kamut kun soitatte!
Jos haluat, seuraa Bloglovinissa tai paina sydäntä!