Hei 2018, aion rakastaa sinua

 

7C6FE549-FD24-43F2-8E7F-5796EE05CEA3.jpeg

Yöllä on satanut lunta, asuntomme pinnat ovat täynnä muistoja eilisestä illasta ja ystävistä, puolitäysiä skumppalaseja, toskapiirakan murusia ja marinoituja punasipuleita. 

Vuoden viimeinen päivä oli suloinen. Kävin kävelyllä, pyysin äitiä leikkaamaan hiukseni ja siivosin keittiön. Joogasin ja kirjoitin edellisestä vuodesta, se oli kaikkine rankkoine kohtineen vallan ihastuttava ja etenkin opettavainen. Koti oli täynnä kovaa naurua, ruoasta nauttimista ja musiikkia laidasta laitaan, kasoittain tähtisädetikkuja.

Rakas 2018, ajattelin hyväksyä sinut sellaisena, kuin olet ja tulet. Rosoisena, kuulaana, opettavaisena. Tiedän, että voin silti valita elämäni suunnan aivan itse, aloittaa polun ihan mihin suuntaan haluan. Ja jos ei ole oletuksia polun päämääristä, kaikki tuleva on ihmeellistä ja aina muuttuvaa. Yritän osata päästää irti yhä kepeämmin, ottaa elämän ja itseni vastaan lempeämmin, liikuttaa kehoani ja hidastaa ajatuksiani päivittäin.

02A9DE62-9F4D-4898-B402-B462D442159C.jpeg

Kirjoitin tälle vuodelle muistutuksia, joita olen oppinut viime vuonna ja vuosina, sekä muutamia juttuja, jotka olisi vain hyvä muistaa ihan ainiaan:

 

Anna itsellesi lupa ja anteeksi keskeyttää kirjan lukeminen, jos se ei sinua kiinnosta. Maailmassa on miljoonia kirjoja, miksi lukisit niitä, jotka eivät kosketa sinua juuri nyt?

Jokaisen stressaavan elämäntilanteen jälkeen mietin, “miksi stressaan etukäteen yhtään mitään?” Aina, kaikki on järjestynyt just niin kuin pitää, yleensä vielä sellaisin lopputuloksin, joita en olisi voinut etukäteen arvailla ja suunnitella. Kunhan annat asioiden tapahtua omalla painollaan ja vastaat niihin intuitiosi mukaan. Älä yliajattele. Päätä sydämellä.

Syö lehtivihreää joka päivä.

Lounaan ja illallisen ei tarvitse olla alusta loppuun mietitty kokonaisuus, vaan on todella ok syödä jotain yksinkertaista ja osittain kokattua, lautasellinen vihanneksia on oikeasti sielunruokaa.

Lähde luontoon ja kävelylle, kun et tiedä mitä tehdä. Oli kysymys sitten töistä, opinnoista, elämästä. Jos on mahdollista, mene.

Älä ota läheisiäsi itsestäänselvyytenä – kuuntele, ymmärrä, keskustele. Jos jokin ärsyttää, ilmoita siitä neutraalisti ja saatat yllättyä, että toinen ei oikeasti tee “ärsyttäviä asioita” tahallaan.

AD379742-DA0A-44D6-9DCE-E17BFA138828.jpeg

Vaikka on kuinka vaikeaa, älä vertaa itseäsi muihin. Älä kilpaile, joku tekee aina sinua paremmin jotakin. Ota neuvot ja opit vastaan kiitollisena, älä ärtyneenä.

En halua syödä eläimiä, niiden maitoa, enkä niistä prosessoituja tuotteita.

Tee joka päivä edes viiden minuutin ajan jotakin sinulle mielihyvää tuovaa. Lue, meditoi, syö ajatuksella, kirjoita, nosta jalat ylös seinää vasten. 

Matkusta lähelle ja kauas, autolla, junalla pyörällä. Koe, näe, maista, haista uutta.

Ääripääajattelu on usein egoistista ja omaa asemaa pönkittävää, sillä se ei jätä tilaa muille ihmisille, heidän kokemuksilleen ja ajatuksilleen. Minulle on vaikeaa näissä tilanteissa välttää omaa ääripäätäni ja “antaa takaisin samalla mitalla”. En halua näitä tilanteita, ja ehkä ihmisiäkään ympärilleni, ainakaan useana päivänä peräkkäin. Etenkin, koska olen itse kasvamassa siitä pois vuosi vuodelta enemmän.

Rakasta, anna rakkautta, vastaanota rakkautta.

Kevyttä, taianomaista ja vahvaa uutta vuotta kaikille!

 

Jos haluat, seuraa Bloglovinissa tai paina sydäntä!

 

Suhteet Oma elämä Mieli Ajattelin tänään

15 x parasta juuri nyt

A755C867-72C3-4CFF-8685-7D235C11D48A.jpeg

 – Tätini pyysi minua ja J:tä tyttärensä kummeiksi  – lämmittää ja innostuttaa ihan mielettömästi!

– Idut. Idut olivat kova sana, kun olin 18 ja silloin idätin paljon itse. Kun muutin omilleni, en raaskinut enää ostaa ituja, koska jotenkin minulta jäi aina kolmasosa syömättä, ennen kuin ne menivät vanhaksi. Lisäksi idättäminen on miljoona kertaa edullisempaa, kuin ostaminen, mutta en ole jaksanut nähdä vaivaa. Yksi suurimmista syistä oli se, että muutettuani pois kotoa en omistanut harsoa. Enkä kyllä edelleenkään tiedä mistä sitä ostetaan 😀 Enkä tosiaan ole tehnyt mitään etsintääkään (olisin esim nyt ehtinyt googlettaa asian, mutta en vain jotenkin tee sitä. Miksi?!). Anyway, idut on jees, parsakaalin idut lemppareita just nyt ja yritän tuoda idättämisen elämääni uudestaan nyt seuraavan vuoden aikana.

– Fjällrävenin talvitakkini. Sain parhaan talvitakkini syntymäpäivälahjaksi vuonna 2012 (vai 2013?) ja se muutti elämäni. En yhtään liioittele. Ennen sitä käytin vuoden päivät ihanaa mustaa nahkatakkiani, enkä nyt ollut mitenkään jäätymäisilläni, mutta en tiennyt, millaista on olla ulkona kylmässä ja täysin rentona ja lämpimänä. Paras asia edelleen ja aloitan käytön, kun lämpötila putoaa alle 10-5 asteen. Jep. I don’t care.

– Sauna.

– Henkinen ja ihan konkreettinen valmistautuminen uuteen vuoteen. Vaihdan lakanat, vien pullot kauppaan ja kierrätettävät jutut niille tarkoitettuihin laatikkoihin. Leikkaan kynnet ja poistan vanhat lakat. Uuden vuoden rituaalissani tarkastelen mennyttä vuotta, annan sille pienen poskipusun ja valmistaudun tulevaan vuoteen kevyin askelin.

E42B7F8F-3BA6-4A3B-A29B-01F6808B935A.jpeg

– Ystävä, joka tekstaa kaiken kattavan suunnitelman uudenvuoden ruokien tarjoiltaviksi juuri, kun itse päätin ottaa asian suhteen erittäin rennosti.

– Eläimeni ja heidän syntymäpäivät. Viikon sisään koirani Alf täytti uljaat 18 vuotta ja kissamme Jupiter 3. Nyt nämä viidentoista vuoden ikäeron omaavat kamut ovat hengailleet meillä melkein viikon putkeen, kun minulla on vapaata ja voin hengailla kotona.

– La La Land -elokuvan musiikki. Jotenkin on semmoinen olo, että olen tainnut kirjoittaa tästä aiemminkin, mutta olkoon sitten niin. Niin kaunista ja sielua kutkuttelevaa musiikkia, että oksat pois. Parhautta. Juuri nyt toistolla soi The Fools Who Dream. Ylivoimainen suosikkini on Planetarium ja tietysti City of Stars.

– Pinaatti ja punakaali. Innostuin näistä jotenkin suurella intohimolla ja syön melkein päivittäin!

– Lakkaamattomat kynnet. Yleensä pidän punaisia tai muulla värillä värjättyjä kynsiä, mutta joulukuussa olen pitänyt sellaisesta luonnollisesta, värittömästä olotilasta. Harvinaista, mutta ihanaa. Ja tosiaan – lyhyys miellyttää silmää.

596107FE-9264-42D3-BCFA-1EE9A7A66328.jpeg

– Lämpimän sävyiset jouluvalot.

– Se, että nautin nykyään selleristä – istun ja rouskutan menemään ihan tuoreena! Meni reilu vuosi kovaa ponnistelua ja ällötystä, mutta nyt kuulkaas selleriä kuluu tässä taloudessa.

– (Melkein) opittu tapa siivota keittiö kokkailun jälkeen ennen nukkumaanmenoa. Ei todellakaan onnistu päivittäin, mutta tulee mieleen ja astuu käytäntöön paljon useammin, kuin ennen. Jes. Aamulla on paljon miellyttävämpi olla kotona ja aloittaa päivä!

– Herääminen kirkasvaloherätyskelloon ennen kuin se alkaa soida.

– Pakastimen tyhjentäminen – se on nimittäin edelleen aivan täynnä marjoja. En ole mustaherukoiden suurin ystävä, mutta niitä jää kesältä eniten säilöön. Olen nyt alkanut totuttaa itseäni niiden kirpeään sisukseen ja paksuun kuoreen heittämällä niitä aamupuuroon keittämisen loppuvaiheessa. Smoothiessa herukat ovat ihania, mutta ne omista niin tehokasta blenderiä vielä (ah Vitamix come to me).

 

Jos haluat, seuraa Bloglovinissa tai paina sydäntä! 

 

Suhteet Oma elämä Hyvä olo Mieli