Rakastan uusia alkuja, sellaisia universaaleja elämän taitekohtia, joihin liittyy ripaus taikaa ja jonkinlaista muutosta. Kuten nyt esimerkiksi uusivuosi, mutta myös syksyn alku, uusi työpaikka, kesäloma, maanantai tai ihan vain uusi aamu. Tiedättekö, sellainen fiilis, että voi aloittaa puhtaalta pöydältä. Fiiliksiä tulevasta taitekohdasta tulee tietysti myös näiden tiettyjen päivien ulkopuolelta, kun vaan on niin syvä tunne siitä, että haluaa jotain muutosta elämään.

Uusivuosi on minulle henkisesti iso ja innostava juttu. Olen tosin lopettanut odotusten laatimisen uudenvuoden aatolle, saati koko uudelle vuodelle, mutta tykkään ottaa aikaa vuoden viimeisinä päivinä, istua itseni kanssa täysin rauhassa ja käydä mielessäni läpi kulunutta vuotta.

Yleensä istun kynttilän valossa joogamatollani, vieressäni vettä tai teetä ja pieni muistivihkoni. Istun selkä suorana, suljen silmät ja hengitän syvään. Sisään ja ulos. Rentoutan hartiat, painan leukaa kevyesti alaspäin, niin sanotusti käännän huomioni sisäänpäin – itseeni. Jos tuntuu hyvältä, meditoin hetken. Sitten otan muistivihkoni ja annan käteni sekä intuitioni viedä, kirjoitan mitä ikinä ajatuksissani on, tyhjennän yleensä melko meluisaa mieltäni. Ja sitten tarkastelen tiettyjä teemoja elämästäni.

Tämä rituaalini auttaa minua juurtumaan nykyhetkeen, hyväksymään ja arvioimaan mennyttä vuotta ja asennoitumaan tulevaan.

1. Kiitollisuus

Ensin yleensä mietin, mistä olen ollut kiitollinen tänä vuonna. Tästä aiheesta aloitan ja siihen myös lopetan – lähinnä siksi, koska kiitollisuuden aiheita on paljon, siihen on helppo tarttua ja päästä vauhtiin, sekä myös päästä sellaiseen syvään flow-tilaan. Ensin pintaan nousee isompia juttuja – ihana parisuhde, uuden oppiminen, kandidaatintutkinnon suorittaminen, eläinteni hyvinvointi, matkustus, hyvä ruoka… ja sitten niitä pienempiä juttuja. Vuodesta toiseen kukkivat orkideat, äidin kutomat lapaset, uusi ihanan tuoksuinen huulirasva.

2. Vuoden tuomat opit

On todella mielenkiintoista kysyä tätä itseltä – mitä olen oppinut tänä vuonna? Itsestäni, ihmisistä ympärilläni, maailmasta, elämästä, toiveistani? Mitä olen oppinut vastoinkäymisistä ja mitä niistä vuoden parhaista hetkistä? Yleensä tässä huomaan joidenkin melko pienten asioiden suuret vaikutukset mieleeni ja käyttäytymiseeni.

3. Mihin olen tyytyväinen ja mitä haluan pitää elämässäni – ja jopa lisätä?

Tämä on ehkä lempikohtani, olenhan auttamaton haaveilija.

Minusta on ihanaa muistella ja miettiä, mitä juttuja olen tehnyt tänä vuonna ja mikä on tuottanut minulle iloa. Mitä haluan tehdä lisää? Tai toisin sanottuna, mille haluan antaa aikaani tässä maailmassa? Vuodesta toiseen pysyvät tietyt jutut mukana – ruoanlaitto, jooga, omien arvojen mukainen elämä, yhteys luontoon. Ja sitten myös ne tietyt, joita rakastan, mutta teen aika vähän – museoissa/näyttelyissä/baletissa/konserteissa käyminen, uusien ravintoloiden testaaminen ja kasvien istutus. Tämän vuoden suurin juttu minulle on kuitenkin ollut blogin aloittaminen ja uskaltaminen julkaista omia tekstejä. Huhuh, olen niin ylpeä itsestäni. Ja tätä haluan tehdä lisää ja enemmän, omilla ehdoilla.

4. Mikä ei ole ollut niin mieluisaa ja mitä asialle voisi tehdä?

Elämään kuuluu aina tiettyjä velvollisuuksia ja asioita, joita ei haluaisi tehdä, mutta syystä tai toisesta täytyy. Joskus on hyvä pysähtyä ja tarkastella näitä: mistä asioista tulee ikävä olo? Entä miksi niitä täytyy tehdä? Yleensä tämän miettiminen joko selkeyttää motivaatiota asian taustalla – esimerkiksi opiskelu saattaa ajoittain ahdistaa, mutta kun muistelee, miksi kouluun on hakenut, esiin nousee myös vahvoja kiitollisuudentunteita. Mitä jos kyseessä on jokin ihminen, joka tuo aina epätoivoisia tunteita, voisiko sille tehdä jotain?

Epämieluisat asiat jakautuvat kahteen ryhmään: asiat, joihin voit itse vaikuttaa ja asiat, joihin et voi. Jotkut asiat ovat sillä lailla kierosti välimaastossa, että ei halua tai uskalla itse vaikuttaa asioihin, vaikka voisi. On helpompi jäädä siihen nykyiseen tilanteeseen, vaikka se ei ihan täysin miellytä.

Mutta yllättävää kyllä, aika moneen asiaan me voimme vaikuttaa. Itsekin sorrun aika ajoin esimerkiksi ajatteluun, että äh, minun on pakko käydä töissä, jotta voin tehdä kivoja juttuja, mutta sitten toisaalta – ensinnäkin saan käydä töissä, saan sieltä helposti lomaa ja voin matkustaa ja muutenkin joustavuus on molemminpuolista, jota arvostan juuri nyt (täältä voi lukea aikaisemman postaukseni urasta ja matkustelun yhdistämisestä). Usein kyse on siis myös tavasta katsoa näitä asioita.

Ja sitten on asioita, joihin ei juuri nyt voi vaikuttaa, mutta pitkällä aikavälillä kyllä – kuten esimerkiksi työpaikka tai vaikka oma kunto. Siksi olisi hyvä hyväksyä nykyinen tilanne ja vähän niin kuin olla sujut sen kanssa, miten asiat nyt ovat ja antaa tilaa muutokselle. On niin eri asia, yrittääkö esimerkiksi elää terveellisemmin koko ajan ajatellen, että on ruma ja laiska lusmu, kuin että oikeasti, ihan oikeasti hyväksyy kehonsa ja siihen johtaneen matkan sellaisena kuin se just nyt on, ja tekee tulevia päätöksiä rakkaudesta käsin. Tämä kuulostaa varmasti joko löpinältä tai itsestäänselvyydeltä (mitä minä olen myös vuosia tiennyt ja ajatellut), mutta koin ja tunsin tämän ensimmäistä kertaa ihan muutama kuukausi sitten ja voi jestas, elämä on niin erilaista ja päätösten teko näistä lähtökohdista paljon miellyttävämpää.

Onko sinulla tiettyjä tapoja, joita toteutat ennen uutta vuotta?

Jos haluat, seuraa Bloglovinissa tai paina sydäntä!