Lensimme eilen San Franciscoon.

42 tunnin valveillaolon jälkeen ranskalaiset viivat houkuttelivat enemmän kuin kappalejaot ja listasin pieniä yksityiskohtia reissulta:

– Meidät oli laitettu istumaan eri riveihin ja vaikka J:n paikan vieressä oli vapaa penkki, en saanut vaihtaa siihen ilman lisämaksua, kun penkissä oli enemmän jalkatilaa kuin normaalisti. J:llä siis kävi ”tuuri” paikan kanssa ja joutui sitten luopumaan siitä.
– ”Aasialainen kasvis” -areriavaihtoehto Finnairilla oli oikeasti mielettömän hyvää.
– Huvitti, että kasvisaterialla tarjotaan jälkiruuaksi pientä rusinapakettia, eikä Fazerin suklaapatukkaa, kuten muissa annoksissa. Ei kasvissyöjät halua aina syödä terveellisesti…. 😀
– Juttelin menomatkalla Nykiin naisen kanssa, joka työskentelee YK:lla Palestiinan tilanteen parissa. Mielettömän mielenkiintoista.
– En ole vuosiin ollut noin suuressa lentokoneessa – istuimme keskirivin nelinpaikkojen keskipaikoilla.

– J valittiin randomiin turvallisuustarkastukseen.
– Omien eväiden kanssa matkustaminen on ihanaa. Tehtiin täydelliset voileivät itseleivotuista sämpylöistä ja kassista löytyi myös hedelmiä, pähkinöitä ja taateleita.
– Oman vesipullon tuominen on yhä kannattavampaa – nykyään myös Nykin ja San Franciscon kentillä oli vedentäyttöpiste!
– Rakastan amerikkalaisia työntekijöitä – äärimmäisen ystävällisiä ja aina tilanteen tasalla (vähän yleistystä joo, mutta totta)
– Katsoin Paris can wait -elokuvan ja se oli kaunis (vähän kuin Under the Tuscan sun) , vaikka Diane Lanen kulmakarvan kohotus -ilme alkoi jossain vaiheessa ärsyttämään (enkä kyllä suosittele sinänsä koko elokuvaa haha)

– American Airlinesilla olen aina syönyt tomaatti-juusto-pastaa, koska sitä on aina tarjolla, mutta tällä kertaa heillä oli juustolaustanen lihattomana versiona. Muutama keksi, viittä eri juustoa, yksi mansikka ja neljä viinirypälettä. Nautin 😀
– Unohdin käsirasvan ja voimakkaasti ilmastoidussa kopperossa laitoin huulirasvaa käsiini monta kertaa. Ja myös nenään. Ja vähän poskille.
– Koneessa valitsen juomiseksi aina veden, teen pienellä maitotilkalla ja/tai punaviinin.
– Lensimme New Yorkista auringonlaskun aikaan ja oi että sitä näkyä. En istunut ikkunapaikalla, joten tuijotin vähän kiusallisesti siinä istuvan tytön ohi yhteensä varmaan puoli tuntia. Ne punaisen ja vahvan oranssin vivahteet, täydellinen lämminsävyinen ilta-aurinko, ylempänä paksut ja pinkeiksi värjätyt pilvet ja Suurista järvistä heijastuva auringonlasku. Yksi kauneimmista hetkistä, mitä olen todistanut.
– Monen monen voileivän jälkeen oli vaikea löytää jotain syötävää, mitä tekisi mieli, vaikka oli nälkä. Keho huusi vihreän smoothien perään but there was no smoothie to be found.