Syyskuun ensimmäisenä en työpäivän jälkeen saa täysin kiinni siitä hetkessä, jossa olen. Pää karkailee sinne tänne, työasioihin, lentolippuihin, häälahjoihin, kauppalistaan, pyykkeihin.

Lähdemme metsään. Näen toisen kerran tänä syksynä kellastuneita koivunlehtiä, ehkä viidesosa lehdistä on vasta antautunut syksylle. Vihreys on silti valtoimenaan, imen sen satoja sävyjä mieleeni ja soluihini. Aurinko on lämmin – kiitos, että ensimmäinen syyspäivä on täynnä valoa. Kuljen viimeisiä päiviä ilman sukkia, nilkkani ovat paljaana ja yli kymmenen hyttystä on löytänyt tiensä tälle muutaman sentin ihokaistaleelle. 

Metsä tuoksuu samalta kuin ennen, sekoitus pehmeää kesän ydintä ja kukkia, mutta ilma tuntuu jo viileältä sieraimissa.

Muutoksia.

Syksyssä on aina jonkinlaista muutosta. Luonto muuttuu, koulut alkavat, meidän puoli maapalloa kallistuu poispäin auringosta. Ovet ovat avoinna monelle uudelle kokemukselle, jotain innostavaa tulee sinunkin elämääsi. Ehkä uusi ystävä, työpaikka, uusi lempiruoka, uusi huulipuna, lempikappale. Ei ehkä tunnu suurelta, mutta se saattaa ollakin se asia, mistä muistat tämän syksyn. 

Nautin niin syksyn energiasta, vaikka kehoni kaipaa jo nyt aurinkoa. Syksyn ensimmäiset päivät ovat olleet ihania, kotoisia, inspiroivia. Ensimmäisenä päivänä käveltiin reilut kaksi tuntia lähipelloilla ja –metsissä, tuntui vähän kesän hyvästelyltä, mutta sitten ei kuitenkaan. Illalla tehtiin currya ja kuunneltiin jazzia. Ironisesti olen myös kuunnellut SMG:n Lupaus kesästä– kappaletta tsiljoona kertaa putkeen viimeisen viikon aikana. Toisena päivänä töiden jälkeen saimme ystäviä olohuoneeseemme, ja ehkä tärkeimmin keittiöömme – teimme upeasta sourdough-taikinasta pizzapohjia ja täytyimme jokaisen eri täytteillä: ystävien kasvattamaa lehtikaalia ja lipstikkaa, metsästä kerättyjä mustatorvisieniä, mozzarellaa, smetanaa, kapriksia, orvokkien terälehtiä. Täydellistä. 

Juhlistamme alkavaa syksyä aloittamalla myös HBO Nordicin kokeilujakson! J on halunnut katsoa Game of Thronesin jaksot uudestaan, itse en ole katsonut koko sarjaa. Okei, kolme vuotta sitten katsoin muutaman jakson, mutta en ylipäätään tykkää fantasiasta (paitsi Harry Pottereista <3), niin en oikein keskittynyt ja kaikki henkilöt menivät päässäni aivan sekaisin, eikä kiinnostanut jatkaa. Nytkään innostus ei ole kovin suuri, mutta mitä sitä nyt ei parisuhteen vuoksi tekisi :D. Toivon, että jään koukkuun! HBO:lta katsoisin mieluummin the Handmaid’s Tale-sarjaa tai Twinpeaksiä (ja varmasti katsonkin).

Eilen mietin kovasti, miten niin monta uutta tyyppiä on piipahtanut blogin puolella ja tovin etsiskelyn jälkeen huomasin, että Lily on jakanut kaksi tekstiäni Facebookissa! Hah, en tiennyt tästä ollenkaan ja tuntuu mukavalta, suuri kiitos siis! Ja tervetuloa tänne <3 

– GG