Heräsin jo kahdeksalta auringonvaloon (ja monen eilen nautitun viinilasin jälkeiseen tunteeseen kehossani). 

Avasin makuuhuoneen oven, päästin Jupiterin sisään ja hän köllähti vatsalleni kehräämään puoleksi tunniksi, mikä on maailman ihmeellisin asia täällä meidän kissataloudessa. Ei ole ikinä ennen viihtynyt sylissä noin kauaa ja hän on kuitenkin jo melkein neljävuotias! 

Jupi oli tänään muutenkin jotenkin erityisen hyvällä tuulella tai halusi kokeilla rajojaan, sillä kävi toinenkin juttu aivan ensimmäistä kertaa elämässä. Aina kun lähdemme ulos, kannan hänet takaovelle saakka, sillä muuten siinä matkassa menee puoli tuntia, jos edes päästään ulos asti. Mutta tänään, oi tänään hän meni ja käveli itse ulos rappukäytävään ja pienen ihmettelyn jälkeen kolmen kerroksen portaat alas ja ihan ulos saakka (todistusaineistoa löytyy Instastoreissa). Ja viidessä minuutissa! En pääse yli tästä, paljon kivempi lähteä lenkille tällä lailla.

Palattuamme kotiin J oli tehnyt meille hash brownseja, joiden kaveriksi paistoin punaista lehtikaalia – simppeliä ja ravitsevaa.

Muutenkin on ollut niin ihana viikonloppu, että näin lempipäivänäni olen vain hykerrellyt menemään.

Olemme eläneet pizzalla, johon itse teen aina pohjan ja J kastikkeen. Tällä kertaa kastike muhi liedellä melkein kaksi tuntia ja sen huomasi mausta – aivan taivaallista. Täytteiksi itsetehtyä cashew-juustokastiketta, punasipulia, herkkusieniä, paistettua munakoisoa ja päälle rucolaa, basilikaa ja paahdettua lehtikaalia. Täysi kymppi.

Eilen olimme kylässä ystäviemme luona, joimme kuohu- sekä punaviiniä ja pizzansyönnin jälkeen pelasimme Carcassonnea ja Trivial Pursuitia yömyöhään saakka. Nauratti, kuinka ihka ensimmäinen kysymys koski Užupista ja missä kaupungissa se sijaitsee. Luulin, että kuulin väärin ja puhutaan Uzbekistanista tai muusta sen kuuloisesta, koska Užupis on niin lähellä omaa sydäntä ja elämää, että ei vain voinut olla satunnainen kysymys ensimmäisessä kortissa! Mutta kyllä se oli, Vilnan keskustassa sijaitseva Užupin tasavalta. Tätini asui siellä ennen ja jos käytte Vilnassa, on todellakin piipahdettava tuolla kodikkaassa, rosoisessa ja taiteilijoiden suosimassa kaupunginosassa.

Aurinko on lämmittänyt parvekkeen, tuntuu ihan kesältä. Löhöän meidän papasan-tuolissa ja syön Ässä Mixejä ensimmäistä kertaa tänä vuonna. J kävi kaupassa ostamassa meille vähän herkkuja ja oli tarkistanut, että entisissä lempikarkeissani ei ole käytetty liivatetta, mutta tietysti näissä on E120-väriainetta, joka on tehty kuivatuista naaraspuolisista kokenillikirvoista. Ennen ajattelin, että vegaanit jotka kiinnittävät huomiota tällaisiin asioihin ovat turhan ehdottomia ja tiukkoja, mutta nyt en näe, miten oma muutaman minuutin makuelämys olisi kenenkään elävän olennon elämän arvoista. Ei se vaan ole. Mutta näiden sanojen jälkeen myönnän, että tässä asiassa en ole vielä täysin tarkka, opettelen vasta. Kuitenkin jokainen ostopäätös on valinta ja mielelläni laitan rahani muihin tuotteisiin, jotka käyttävät värjäykseen esimerkiksi punajuurta.

Voisi vielä lähteä metsäkävelylle ennen auringonlaskua, mukavaa alkuviikkoa!

Löydät blogin myös Instagramista.