Mikä sunnuntai. Ihan perus arkijuttuja, mutta eri ympäristössä ne tuottavat niin paljon enemmän iloa ja mielihyvää. Pestiin pyykkiä ja ripustettiin se portugalilaisittain pyykkinarulle. Jouduttiin aloittamaan homma kolme kertaa alusta, kun emme ihan heti hiffanneet mikä pitää ripustaa mihinkin, jotta voimme hinata narua edestakaisin. Pikkujuttuja, mutta oi että oli mahtavaa onnistua ja kokea jotain uutta arkipäiväisessä ympäristössä. Tehtiin aamiaista pitkästä aikaa, tähän saakka ollaan saatu nauttia ilmaisista hostelliaamiaisista, mutta muutaman päivän ajan meillä on keittiö käytössä! Eilen tehtiin myös aivan ihanaa ja simppeliä rapu-korianteripastaa, jonka valmistukseen meni mukavasti 15 minuuttia. Katsottiin muutama jakso Master of None:n uusinta kautta ja syötiin Sintrasta asti tuomamme popparit, joita myi sympaattinen pappa keskellä kaupunkia. Silloin myös päätin, jos kaikki menee jotenkin aivan mönkään elämässä, keskityn tekemään popcornia kansalle. 

Airbnb:ssä majoittumisessa on parasta juuri se, että voi osittain elää arkea vieraassa maassa ja päästä vähän lähemmäs paikallisten elämää, kuin hotellista käsin. Tykkäänkin sekoitella erilaisia majoitusvaihtoehtoja matkalle, sekä hinnan, että erilaisten kokemusten vuoksi. Kerrostalossa asuminen muistuttaa aina suomalaisen suihkun erinomaisuudesta veden lämmön sekä paineen suhteen, sekä täällä nykyisessä asunnossa naurattaa esimerkiksi jääkaapin ja vessan sijoittaminen parvekkeelle (??).

– GG

Eilen iltapäivästä junamme toi meidät Lissaboniin ja heti Rossion asemalta avautuva näköala jämähdytti meidät istumaan ja vain olemaan, katselemaan. Rehellisesti sanottuna oli vähän ikävä meidän hostellia ja sitä ympäröivää luontoa, mutta se tunne suli vähitellen pois jacaranda-puita ja okran värisiä kattoja katsellessa.

Vähän hymyilyttää, kuinka joka toinen lilyläinen on Lissabonissa tällä hetkellä. Hyviä matkavalintoja, nimittäin esivaikutelmalta upea paikka. Hieman hektisempi kuin Scandinavian music groupin Lissabon-biisin luomat mielikuvat, jotka muuten loivat aika vahvan fiksaation kyseiseen kaupunkiin vuonna 2009. Ystävän ja SMG-rakastajan kanssa jankattiin yhä uudestaan ja uudestaan minkälaista siellä olisi ja odotukset ovat olleet aika korkealla. Toisaalta on tuntunut, että ei se mikään oikea paikka ole ja siitä on syntynyt ehkä semmoinen hyvän mielen pakopaikka, jonka nimi nyt vaan sattuu olemaan Lissabon. 

Majoitumme tällä kertaa Airbnb:n kautta ja meidän hostit ovat olleet todella avuliaita – meidän muistivihkot on täynnä ravintola-, baari- ja mercado-vinkkejä. Hassua, miten Suomessa tulee aika harvoin juotua mitään alkoholillista, mutta täällä tulee poikkeuksetta nautittua päivittäin lasi tai pari viiniä ruuan kanssa. 

Tänään otetaan leppoisasti, viimeiset kolme päivää ollaan päivittäin kävelty vajaat 30 000 askelta, osa niistä rinkat selässä Portugalin mäkiä ylös ja alas kantaen ja jalat ansaitsevat nyt vähän rennompaa oleskelua. Luulen, että yhden listalta löytyvän aamiaispaikan testauksen jälkeen odottavat puisto, kirja ja ehkä yksi pullo vinho verdeä.

– GG