loppukesän sumu ja viime päivien eloa
Viime viikolla olen toiminut autonkuljettajana äitini Saksasta lentäneelle parhaalle ystävälle ja tämän lapsille. Se tarkoitti sitä, että olen istunut autossa ja etenkin ratin takana enemmän kuin koskaan ja minulle ehti jo muodostua uusi ihana autoilurutiini. Sen jälkeen, kun olen kyydinnyt ihmisiä sinne ja tänne ja tulen vihdoin omaan parkkiruutuun, jään istumaan lämpimään autoon. En ole […]