Lapsen menetys, varmaan pahinta mitä voi kokea, vai mitä sinä olet mieltä?

Kirjoitin ensimmäisen kirjani Noa, tähtipoikani (omakustanne) tänä vuonna. Kirja kertoo lapsen menetyksestä. Menetin Noan kesken raskauden, viidennellä kuukaudella viikolla 20 vuonna 2003. Kirja kertoo tästä menetyksestä ja siihen liittyvästä elämäni tuskallisimmasta ja vaikeimmasta päätöksestä. Raskaus päätettiin keskeyttää lapsen vakavan rakenteellisen poikkeaman vuoksi. Noalla ei ollut elinmahdollisuuksia syntymän jälkeen. Hänelle ei annettu toivoa.

Omien kokemusteni perusteella otan kirjassani esiin aiheen, josta puhutaan liian vähän ja josta on liian vähän tietoa. Eli raskauden keskeyttämisestä sikiön sairauden tai poikkeaman vuoksi. Aihe on monessa suhteessa tabu. Toivon, että kirjani antaa toivoa ja voimaa muille, jotka ovat kokeneet tai joutuvat käymään läpi jotain samankaltaista kuin minä. Toivon, että kirja tarjoaa myös ymmärrystä ja tietoa aiheesta sitä tarvitseville. Aiheen synkkyydestä huolimatta kirja kertoo myös uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Koska tärkein asia maailmassa on rakkaus.

Tämän kirjan myötä aloitin vihdoin jo pitkään haaveena olleen kirjoittajan tieni. Tarkoituksena kirjoittaa ja julkaista lisää kirjoja. Olen jo aloittanut seuraavan kirjani, omaelämänkerrallisen selviytymistarinani koulukiusaamisesta, jolle toivon löytäväni kustantajan.

Kirjaa aloin kirjoittamaan jo ennen kuin sain tietää ja kuulla Iida Raumasta, joka juuri voitti Finlandia-palkinnon koulukiusaus aiheeseen liittyvällä kirjallaan. Aihe on kuitenkin aina tärkeä ja ajankohtainen. Oma kirjani tulee myös olemaan rankka, mutta positiivisella otteella ja koulukiusaamisesta selviytymiseen keskittyvä.

Sinäkin voit olla selviytyjä!

Jos olet kiinnostunut kirjastani, ilmoita minulle.