Surulaulu gradulle

Tämän päivän tunnelma (röyhkeästi Mulanin Reflection-biisiä lainaten):

”Näen sen

Ole koskaan en minä maisteri

Oo en tytär parhain

Minä en tule koskaan loistamaan

 

Näen sen

Minä ruudun edessä istun ja odotan

Ehkä vielä lisäaikaa saan?

 

Gradu mua noin tuijottaa

Tyhjyyttään heijastaa

Katson lähteitäin

Mut aineistoain

En sietää voi

 

Saata en piilottaa

Tätä häpeää laisinkaan

Alle gradutaakaan jään

Tutkintoa en saa

Taakse räpiköintini nään

Proffani mua niin inhoaa”

Valoaluukusta.jpg

 

Kommentit (1)
  1. Hei,

    Tsemppiä ja ruista ranteeseesi, että saisit selätettyä gradusi. Samojen tunteiden kanssa tappelin itsekin, kun graduni oli jäissä lähes 4 vuotta terveyteni reistailun takia. Olen todella kiitollinen yliopistolle ja ohjaajalleni siitä, että eivät heittäneet pyyhettä kehään minun suhteeni.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *