Muisteluja kesältä 2014: Kanazawa
Olimme viime kesänä 3 viikkoa Japanissa. Halusimme nähdä jotakin muutakin kuin Tokion, jotta ymmärtäisimme paremmin Japanilaista kulttuuria, maata ja maisemia. Emme kuitenkaan halunneet matkustaa koko aikaa vaan myös rentoutua, joten päätimme käydä Kiotossa (ja samalla Inarissa ja Arashiamassa) ja palata Kiotosta Tokioon Kanazawan ja Japanin alppien kautta.
Kanazawa sattui olemaan kaupunki hyvällä paikalla ja googlatessa löysimme jotakin kiinnostavaa, joten päätimme jäädä sinne kahdeksi yöksi. Kanazawa osoittautui kuitenkin yhdeksi matkan lempikohteista!
Nagamachin Samurai- alue Kanazawassa on yksi parhaiten säilyneistä samuraialueista. Nagamachissa voi kävellä kapeita katuja pitkin, nähdä miten samurai-perheet asuivat ja elivät ja ihastella kauniita pihoja, puutarhia ja taloja. Monissa taloissa asuivat perheitä ja muutamista oltiin tehty museoita. Kävimme yhdessä ja se oli erittäin kaunis. Monia pieniä huoneita labyrinttimaisessa talossa, jossa terasseja siellä täällä ja ihana puutarha keskellä taloa.
Toisella puolella kaupunkia taas oli hyvin säilynyt Geisha-alue Higashi Chayagai. Siellä geishat emännöivät teehuoneissa intellektuelleja iltoja ja viihdyttivät paitsi keskustellen sivistyneitä myös laulaen, soittaen instrumentteja ja tanssien.
Kävimme teehuoneessa ja näimme mitä kauniimpia hiussolkia ja koruja ja teekuppeja. Pidin alueesta, koska jokaisessa talossa oli kauppa, jossa myytiin paikallisia käsitöitä kaikkea voiteista pyyhkeisiin ja herkuista asusteisiin.
Kävimme myös museossa nimeltä 21st Century Museum of Contemporary Art, joka on ihan varmasti lempimuseoni. Heti pihalla minua oli vastassa tämä:
Olafur Eliassonin Colour Activity House. Olafur Eliasson on yksi lempitaiteilijoistani (/arkkitehdeistani) ja Tanskan Århusissa sijaitseva Your Rainbow Panorama yksi cooleimmista paikoista jonka olen kokenut. Minulle tuli ihan kylmät väreet, että olen käynyt kahdessa, ihan pikkupaikassa, 250 000 asukkaan Århusissa ja 450 000 asukkaan Kanazawassa ja nähnyt nämä Eliassonin teokset!
Olen myös superkateellinen miehelleni, koska hän pääsee tapaamaan Olafur Eliassonin, Bregenzin oopperatalossa ensi vuonna, minun yritykseni gaalaillallisella, jonne mieheni on kutsuttu arvokkaana asiakkaana, eikä minua!
Nevertheless, Kanazawan museossa on myös tämä hauska Olafur Eliassonin teos, La situazione antispettiva, jonka vapaasti suomentaisin Epämattapintaiseksi tilaneeksi.
Epämattapintaiseen tilanteeseen voi siis kiivetä sisälle ja teos on tehty ruostumattomasta teräksestä ja peileistä ja sen sisällä näyttää siltä, kun se jatkuisi ikuisuuksiin.
Museossa on myös James Turrellin (toinen taiteilija/arkkitehti jota ihailemme) teos Blue Planet Sky ja Leandro Erlichin Swimming Pool. Teoksen sisälle voi siis mennä, eli voit seistä uima-altaan pohjalla ja katsella ylös ihmisiä jotka katselevat sinua. Tai voit seistä ylhäällä ja nähdä ihmisiä uima-altaan pohjalla. Uima-altaassa on siis muutaman senttimetrin paksuinen vesikerros, mutta se on suunniteltu valaistusolosuhteiltaan ja veden liikkuvuudeltaan niin hyvin, että se ihan oikeasti näyttää aidolta.
Olimme niin inspiraatiota täynnä harrastuksiamme ja töitämme varten että päämme meinasivat poksahtaa tuon upen museokäynnin jälkeen!
Näiden lisäksi söimme elämämme parasta tonnikalasushia. Ostimme Kanazawan kalamarkkinoilta sushia juuri kalastetusta tonnikalasta ja palat olivat niin hyviä, että voittivat minkä tahansa suklaan tai pekaanipähkinjäätelön. Ah, kesä 2014.