Mantova

Räntämyrsky valloitti Italian lauantaiaamuna. Meidän pieni perhe pakkautui Fiatviissataseemme ja ajoimme Mantovaan. 

Kantoliina jäi autoon ja Iselinin vuorasimme hänen autoistuimeensa vilteillä ja vettähylkivällä materiaalilla ja lähdimme kaupunkikävelylle. Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Forneria delle Erbessä, josta poimimme mukaamme kuumat, juuri uunista otetut pizzapalat. Olihan selkeästi brunssin aika.

Olimme merkanneet Mantovakarttaamme ”Bar Caravattin Caravatti-drinkki on kuuluisa ja hyvällä säällä koko piazza täyttyy drinkin nauttijoista”. Mitä olisi brunssi ilman drinkkiä? Joten lämmittelimme hetken Bar Caravattissa maistellen tätä bitterviinijuomaa. ”Hassua, hyvin Lombardian ja Veneton risteys tämä maku” ilmoitti Francesco. ”Italialaiset” mumisin minä.

Katselimme ikivanhoja rakennuksia, linnoja, teattereita ja kävelimme Mantovan katuja pitkin.

Söimme sitten myöhäisen lounaan Retrobottegassa. Itse söin kaniinisalaattia. Jälkiruuaksi maistoimme Mantovan erikoisuutta: sbrisolanaa. Sbrisolana on kuivakakku, jossa rouskuvaa murotaikinaa ja manteleita ja sitä voi kastaa zabaioneen, jos haluaa.

Sitten saimme säästä tarpeeksemme ja suuntasimme airbnb-asuntoon, jonka olimme varanneet yhdeksi yöksi. Asunto sijaitsi talossa, jossa oli tiettyjä elementtejä jopa 1300-luvulta. Asunto oli sisustettu moderneilla huonekaluilla ja Iselinille löytyi kehto. 

Harrastimme suloista perheaikaa lämpimässä ja rentouduimme kylpyammeessa. Iselin rakastaa äitinsä raitapaitoja, joten Francesco keksi tavan saada Iselinin pään kääntymään myös häntä kohti, haha.

Kun kenkämme olivat kuivuneet lähdimme taas kaupungille.

Tosin sää tuntui mälsälle, oli kylmä, eikä oikein tehnyt mieli olla ulkona, joten ostimme mukaamme salamia, speckiä ja juustoa illalliseksi ja suuntasimme takaisin asunnolle syömään ja nukkumaan.

Seuraavana aamuna suuntasimme Palazzo Te:hen, joka on Mantovassa sijaitseva suuri linnake, jonka jokainen huone on täynnä erilaisten kuuluisien italialaisten taiteilijoiden freskoilla. Palazzo Te on kokemus ja aivan järkyttävä. Kulttuuriannoksemme jälkeen ajoimme hyvin sumuisissa maalaismaisemissa kotiin ja pysähdyimme muutaman kerran ruokkimaan pientä höpönassuamme, joka muuten rakastaa autossa olemista.

Palasimme Comoon iltapäivällä ja ehdimme vielä käydä kävelyllä auringonpaisteessa. Borta bra men hemma bäst.