Alppimatka, osa 1
Muutama vuosi sitten asuin Itävallassa, Dornbirn-nimisessä, pienessä kaupungissa. Niihin aikoihin Francesco asui Milanossa ja ajoimme Milanon ja Dornbirnin välillä joka viikonloppu. Matka kestää 3 tuntia ja kulkee mitä kaunimpien vuoristomaisemien halki. Päätimme käydä nostalgisella miniretkellä nyt joululoman aikana ja ajoimme Milanosta Dornbirniin, nukuimme siellä yön ja palasimme Milanoon eri vuoristotietä pitkin.
Noin puolessavälissä Itävallan ja Italian välillä on alue jossa puhutaan retoromaania, jota Francesco rakastaa. Joka kerta kun hän ajoi tuon matkan hän kuunteli Radio Romanschia ja naureskeli ääneen hassuille sanoille…. tällä kertaa ”jouduimme” pysähtymään kolmeen eri kylään, jossa Fra valokuvasi tekstejä, hihitteli, luki mainoksia, naureskeli ja kävi kaikenmaailman kahviloissa kysymässä jos kahvilatädit voisivat jutella hänen kanssaan.
Ajoimme Sveitsistä Liechtensteiniin ja sieltä pieniä teitä pitkin Itävaltaan Feldkirchiin. Feldkirchissä kävimme lounaalla samassa ravintolassa, jossa olimme käyneet monesti ennenkin ja sama tarjoilija kertoi samat vitsit kuin vuosia sitten.
Feldkirchistä ajoimme iltapäiväkahvelille Saksan puolelle Lindauhun Bregenzin kautta. Lindau on ihana, pieni kaupunki juuri Itävallan ja Saksan rajoilla, ihan Friedrichshafenin Zeppeliini-tehtaan vieressä, eli Lindausta voi katsella Bodensee-järveä, nähdä Alpit komeasti järven toisella puolella ja hyvin usein horisontissa näkyy ilmalaivoja. Maaginen paikka.
Illalla kävimme Hohenemsissa, Hohenemsin linnan Im Palast-nimisessä ravintolassa illallisella, koska muistimme, että siellä olisi maailman parhaimpia perunoita. Tarjoilija hieman naureskeli, että haluammeko jotain lihaa tai kalaakin perunojen ja oluen kanssa koska niin innokkaasti molemmat totesimme että tilaamme perunaa! Söimme vihanneksia ja lihaakin mutta ne perunat olivat edelleen maailman parhaimmat perunat.
Illallisen jälkeen kävimme Dornbirnin keskustan halki kävelyllä ja piipahdimme jokaikiseen baariin tarkistamaan näkyisikö tuttuja ja sen jälkeen olimmekin jo ihan loppu tapahtumarikkaan päivän jälkeen ja oli ihanaa nukahtaa ja saada energiaa seuraavan päivän seikkailuja varten….