Fotografiska
Tukholmassa on yksi mahtava museo ja monta huonoa museota. Eilen kävin taas siinä mahtavassa, valokuvamuseo Fotografiskassa. Fotografiska sijaitsee ihan Viking Terminaalin vieressä, vanhassa makasiinitalossa jossa itsekin olen osallistunut restaurointivaiheessa valaistussuunnitteluun. Fotografiska on auki viikonloppusin aamu yhteen, eli sinne voi myös piipahtaa jos ei saa unen päästä kiinni. Museon valokuvanäyttelyt vaihtuvat useasti joten olen käynyt Fotografiskassa monta kertaa vuodessa näinä vuosina kun olen asunut Tukholmassa.
Eilen kävin katsomassa kolmea näyttelyä; Nick Brandtin Inherit The Dust, Bryan Adamsin Exposed ja Moustafa Janon Every Person Has Lost Something.
Pidin kovasti Nick Brandtin triologiasta On This Earth, jonka näin peräti kahdesti ja ehkä siksi odotukseni olivat hieman liian korkealla… Tällä kertaa Nick Brandt oli käyttänyt ottamiaan valokuvia, joita ei ollut ennen näyttänyt, printannut ne eläimien kokoisiksi tauluiksi ja vienyt taulut Keniaan ja Tansaniaan kuvattaviksi. Näyttelyn ajatuksena on osoittaa miten ihminen tuhoaa luontoa ja että meidän lapsenlapset eivät välttämättä ikinä tulee näkemään norsua tai leijonaa niinkuin mekään emme ole nähneet esimerkiksi mammuttia.
Kokoelmassa oli ainoastaan yksi kuva josta pidin…. Norsut sillan alla, näyttävät kahlituilta, ympärillään kodittomia imppaamassa liimaa, heidän takanaan mainos, jossa ihoväriltään musta mies nojaa puutarhatuolissaan ja teksti Lean back, Your Life Is On Track, yksi lapsi joka tuijottaa norsuja ymmällään ja toinen lapsi joka haluaa koskettaa heitä.
En tiennyt, että Bryan Adams teki myös työtä valokuvaajana. Ja kun näin näyttelyn kuvia seinillä sanoin itsekseni ”Hei, tämänhän olen nähnyt! Bryan Adams valokuvasi tämän?”
Exposed– näyttely oli kokoelma Bryan Adamsin ottamia valokuvia julkkiksista (mm. Kate Mossista, Ben Kingsleysta, Kuningatar Elizabetista, puolialaston kuva Pinkistä, Mick Jaggerista jne) joita on julkaistu esimerkiksi Voguessa. Lempikuvani oli tatuoinnista:
Kolmas näyttely, Moustafa Janon Every Person Has Lost Something, oli enemmänkin Photoshop-näyttey kuin valokuva-näyttely. Moustafa Jano on pakolainen Syyriasta joka asuu Etelä-Ruotsissa pakolaiskodissa ja ikävöi lastaan ja vaimoaan jotka taas ovat Ateenassa. Jano on muokannut Syyriasta ottamiaan kuvia ja antanut niiden kertoa tarinaa siitä, mitä ihminen voi kaivata.
Lempikuvani oli tämä:
