Kaulimelle uutta käyttöä

Olen viimeisten kolmen vuoden aikana lihaskuntoharjoitellut 4-6 kertaa viikossa, suurimman osan PT:n kanssa. Se on ollut paras päätös, jonka olen pitkään aikaan tehnyt. Ennen minua sattui niskaan jatkuvasti. Söin särkylääkkeitä niskakivun, hartijavaivojen ja päänsäryn takia. Tyhmä minä luulin, että venyttelin liian vähän ja venyttelin lisää ja lisää. Silloin harrastin lenkkeilyä ja Zumbaa ja muita ryhmätunteja kuntosalilla, koska ajattelin hupsusti, että sykejumppa pitää hyvässä kunnossa ja lihaskuntotreeniä en tehnyt juuri laisinkaan. Nytkin tietenkin teen aerobista liikuntaa, mutta en ainoastaan.

Lihaskuntotreeni on auttanut minua huimasti. Tunnen itseni vahvaksi, ryhdikkääksi ja pirteäksi. En edes tiedä onko meillä särkylääkettä kotona? Yksi asia mitä lihaskuntotreeni on minulle myös opettanut on, että lihasjumitukset eivät lähde venyttämällä. Venyttäminen tietenkin lisää kimmoisuutta ja liikkuvuutta mutta ei poista lihasjumituksia.

Siksi vakiokehonhuoltoiltoihin kuuluukin kaulin! Tunnen itseni jo melkein italialaiseksi vaimoksi kun kaulin heiluu tutusti käsissäni! 🙂  Jos kyse on siis jumituksissa isossa lihasrymässä, pidän vehnätyynyä ensin pitkän tovin lihaksen päällä, jotta lihas on lämmennyt ja sen jälkeen joko itse painan tai pyydän apua ja kaulin lihasta kunnes jumitukset häviävät. Ja huudan ja ulvon kivusta! Jos jumitus taas on selässä tai niskassa käytän pientä kovaa palloa. Tennispallo käy varmasti hyvin ellei se litisty… Itse käytän sellaista lasten kovaa pikkupalloa, jossa on Superman sisällä. Samalla kun kipukohtaan painetaan teen liikkuvuusharjoituksia ja jatkan painamista seuraavassa paikassa.

Jotkut vieraat ovatkin joskus ihmetellyt miksi meillä on kaulin hyllyssä jumppamaton ja painojen kanssa eikä keittiössä 🙂 se tekee enemmän hyvää siellä 😉