Annan Söder

screen_shot_2016-04-09_at_09.26.07_0.png

Vähän aikaa sitten luin Marimekon luovasta johtajasta, Anna Teurnellista, jutun. Artikkeli löytyy täältä. Sen loppuosassa oli nuo 4 x Annan Tukholma  pointit. Niistä tiesin muut paitsi 2 asiaa, joka jäi takaraivoon mietityttämään- Mikä on Vintageliike Emmaus Södermalmilla? luulinhan osanneeni kaikki Söderin Vintagekaupat… ja mikä ravintola on Woodstockholm?

Viisi vuotta sitten näin jossain asun, josta pidin kovasti. Asu koostui (en muista kenen yllä se oli) hyvin laadukkasta silkkisestä materiaalista tehdystä mustasta jakusta, kivoista mustista farkuista ja kiiltonahkaisista mustista korkonegistä jotka olivat yhdistetty kulahtaneeseen mustaan Rollings Stones t-paitaan. Aina silloin tällöin kun olemme menossa illalla ulos tuo vuosien takainen asu pulpahtaa mieleeni.

Kun löysin tuon Annan ehdottaman Emmaus-liikkeen, ensimmäinen asia joka pisti silmään oli musta, kulahtanut, Rolling Stones t-paita. Eikä vaan mikä tahansa paita vaan ihan oikea fanipaita. Se maksoi 8 euroa ja on nyt minun. 

img_0579.jpg

Emmauksella on kaupungin kaunein sisäänkäynti.

Woodstockholmia googlatessa huomasin hintatason olevan hieman korkea. Korkeaa hintaa voin maksaa ruuasta, jos tiedän sen olevan sen arvoista, mutta jos en tiedä harmittaa tuhlata illalliseen liikaa. Sehän on kuitenkin vain yksi ruokailuhetki. Onneksi Tukholmassa on se hyvä puoli, että ravintoloissa on lounasaikaan lähes samaa ruokaa mutta murto-osaan hinnasta. Lähdimme siis ystävieni Monican ja Peterin kanssa Woodstockholmiin lounaalle, jotta voisimme evaluoida paikkaa.

Monica söi soijakeittoa, jossa sieniä ja kananmunaa ja Peter ja minä seitä ja maa-artisokkaa. Ruoka oli erinomaista. Paikka oli hauska ja kivasti sisustettu mutta pehmeän materiaalin puuteessa hyvin äänekäs.

img_0665.jpg

Woodstockholmin vanerisiivuvalaisimet olivat hassuja.

Eli nyt tiedän Annan lempparipaikat tosin omat 4 x Saaran Tukholma olisi ihan erinäköinen lista.

Kulttuuri Suosittelen

Anoppini salainen juustokerho

img_0587.jpg

Italialainen anoppini rakastaa juustoja, joista ei oikein muut perheenjäsenet tykkää. Vuosien varrella olemme oppineet, että meillä on hyvin samanlainen juustomaku, joten anoppini ostaa juustoja itselleen ainoastaan kun olen kyläilemässä, koska tietää ettei ne ehdi mennä huonoksi kun joku muukin haluaa niitä maistella. Itse taas pidän tätä täytenä luksuksena, koska en kotona syö laisinkaan juustoja- niin anoppilaan mentäessä saa herkutella.

Yksi lemppareistamme on juusto, johon on tehty kerroksia gorgonzolasta ja mascarponesta. Niiden kombinaatio on vaan niin parasta. Nyt satuin löytämään Tukholmasta, ihan omasta lähikaupastamme, samaa juustoa! Otin heti kuvan ja lähetin sen anopille, joka vastasi… ”Olenkin tehnyt tutkimusta kolmessa lähikaupassa ja yhdessä oli mascarpone-gorgonzola juustoa mutta johon oltiin ripoteltu paahdettuja pistaasipähkinöitä päälle! Se olisi mennyt huonoksi jos olisin ottanut sitä jo silloin mutta sanoin kaupan myyjille, että tarvitsisin sitä viikon päästä, niin toivottavasti saamme sitä…muuten toisessa kaupassa oli…” ja tätä lausetta seurasi juustotiedotuksia.

Hahaha 🙂 Anoppini ja minun salainen juustokerho. Se jatkuu ihan kohta kun työskentelen Milanosta viikon verran. Tuli ikävä aurinkoa. Ja mascarponea.

Hyvinvointi Liikunta