Aurinko paistoi niin ihanasti tänään että lounaskahvit oli pakko nauttia take awayna Reimersholmenin eteläpolkuja pitkin kävellen. Miten paljon sitä auringosta saakaan energiaa! Pyykit tuli pestyä, silitettyä ja viikattua ja huonekaluja siirettyä ja koko kehon iho kuorittua ja rasvattua ja nyt on vuorossa teehetki Anne Hathawayn lauluesityksiä katsellen (tämä ja tämä hyviä) ja sitten tapaamaan Alicea ja Diegoa iltapalan merkeissä. Ihana sunnuntai.
Kolleegani kehui Södermalmilla sijaitsevaa japanilaista Blue Light Yokohma- ravintolaa. Sattuikin niin, että kaupungilla ollessani – etsimässä uutta mustaa jakkua – tuli lounasaika ja sain houkuteltua mukaani seuraa, joka varmaan arvostaisi hyvää japanilaista ruokaa 😉
Annokset olivat pieniä ja menuussa kehotettiin tilamaan monia erilaisia makuelämyksiä. Tilasimme sushimestarin 4 parasta (kuvassa oikeassa alareunassa, todella hyvää), Svensson sushia (kuvassa vasemmalla yläreunassa, lohta 4 eri tavoin, oikein hyvää), katkarapuvihannesdumplingseja (ihan ok) ja vihannestempuraa (ei niinkään hyvää). Hauskaa oli, että tarjoilija kirjoitti tilauksemme muut asiat japanilaisin aakkosin paitsi Svensson sushin latinalaista kirjaimistoa käyttäen.
Tuntui siltä, kun olisimme olleet Tokiossa. Ravintolassa oli kulmaus, jossa sai istua ilman kenkiä, sushikokki huusi samoja lauseita kuten Japanissakin olimme kuulleet ja ravintolassa oli iso kokoelma erilaisia sakeja. Vessa oli mitä hienoin! Kuten kuvan oikeassa yläreunassa näkyy, seinät olivat tapetoitu vanhoilla Japanilaisilla olutmainosjulisteilla.
Suosittelen. (Japanrehab-postauksessa myös muita).
