Nyt kun meillä on vihdoin oma koti taas, on kauppalista huonekaluista ja sisustusasioista kasvanut aika pitkäksi. Tällaisina aikoina malttamaton ihminen kuten minä toivoisi lottovoittoa, että voisi vaan ostaa netistä jokaikisen asian joka näyttää kivalle katsomatta hintalappua ja saada koti kodiksi siinä ajassa mitä huonekaluilla kestäisi saapua kotiin…

Mutta nyt piti priorisoida listaa ja siksi tulevan tyttäremme Iselinin tarpeet saa mennä ensin. Ehkä höpsöä olla omistamatta ruokapöytää mutta lapselle joka syntyy vasta tammikuussa on olemassa jo sänky? Mutta jotkut äidinhormoonit varmaan myllertävät ja antavat mielettömän syyllisyydentunteen jos katson lepotuoleja ja kivoja tauluja ennenkun hänellä on paikka jossa nukkua.

Ensin halusin sellaisen sängyn viereen tulevan kehdon, se tuntui kaikista fiksuimmalta idealta, kunnes tajusin että lapset kasvavat ja jo joskus 6 kuukauden ikäisinä tuollainen sänky ei enää toimikaan. Valitsimme siksi vanhan Tanskalaisen klassikon, juno sengenin (tunnetaan nykyään nimellä Sebra Kili), jonka Viggo Einfeldt suunnitteli vuonna 1943, joka sitten kasvaa Iselinin mukana.

Mietin tummanharmaata vaihtoehtoa kauan mutta päädyimme valkoiseen ja ajattelin että voihan sitä maalata myös jos haluaa. Katsoin muuten käytettyjä 40-, 50-, 60-luvun junosengeneitä Tanskalaisilta nettipalstoilta ja ne vanhemmat olivat todella kauniit (ja maksoivat kymmenesosan!)! Kyselinkin monelta jos suostuisivat lähettämään Italiaan, mutta niiden kysyntä on niin suuri ettei tällainen idea maittanut. Jopa Ruotsista saisi puoleenhintaan käytettyjä, jos joku on autolla käymässä Tukholmassa, sellainen vinkki 😉