Palattuamme Milanoon kesälomamatkan jälkeen iski pakottava tarve päästä kaupungista pois ja luontoon. Lähdimme siis lauantaina Resegonelle, eli Como-järven viereisille vuorille vaeltamaan. Raskaana olevana suomalaisena (eli ei Italian kuumuuteen vielä tottuneena) kävelin hyvin rauhallista vauhtia ja kuuntelin sykettäni, jotta kaikki menisi hyvin. Kun pääsimme huipulle ihan hämmästyin, että olinko muka kuitenkin kävellyt noin paljon? Tuntui niin rauhalliselta tahdilta. Kesän parhaimmat lounasmaisemat sanoisin. Pidimme siis lounaspiknikkiä huipulla ennenkuin laskimme taas vuorta alas. Täytyy keksiä joka lauantaille uusi vuoristonäkymä piknik-lounaalle, niin kauan kun kehoni antaa niistä vielä nauttia!