Pieleen mennyt mehupaasto

Kesäloman jälkeen olen työni takia matkustanut joka viikko. Matkustaminen sopii minulle koska tulen levottomaksi ja ärsyyntyneeksi kun istun joka ikinen päivä toimistolla. Tykkään olla välillä muualla ja nähdä vähän myös uusia paikkoja. Viime aikoina kiinnostavin paikka oli kun kävin Aalborgin akvaviittitehtaalla (Huom. Tanskan kielessä Å on vaihdettu AAhan, naurettavaa. Å on paljon hienompi kuin kaksois A) jossa nykyään tehdään perunalastuja. Aalborgin akvaviittiä tehdään Norjassa. Yhtä surullinen tarina kuin Turun sinaapilla, nääs.

Mutta kun matkustaminen kestää kymmenen viikkoa siitä tulee liian rankkaa. Ei missään nuku yhtä hyvin kun omassa sängyssä. Ei voi valita vapaasti mitä syö, täytyy pukea ylleen ne vaatteet jotka sattuvat olemaan puhtaina pakatessa eikä voi viettää laatuaikaa rakkaiden ihmisten kanssa. Ei aina pääse haukkaamaan raitista happea. Joten varasin kalenteriin tällä-viikolla-en-matkusta viikkoja.

Riemuitsin ja juhlin ensimmäistä tällä-viikolla-en-matkusta viikkoa mehupaastolla. Ajattelin, että se olisi hyvä tapa rentoutua, puhdistua, löytää oman rauhan ja jollain tapaa antaa merkityksen uudelle elämäntavalle.

Hah! Mitäs kävikään.

Heräsin 07:00 lauantaina, kuten aina. Join lämmintä vettä jossa sitruunaa jotta sappirakko heräisi ja keho alkaisi puhdistaa edellisen päivän toksiineja. Vettä sitruunaineen juon useasti, mikäs siinä. Tein ensimmäisen mehun kello 08:00 jossa appelsiinia, porkkanaa ja inkivääriä. Hyvää. Raikasta. Mehupaastokirjan mukaan mehuja pitäisi juoda puoli litraa kerralaan joka toinen tunti, jotta päivän aikana ainakin kolme litraa mehua kuluisi. Kello 10:00 join seuraavan mehun, jossa selleriä, kurkkua, päärynää ja mustakaalia. Oikein hyvää. Kirjan mukaan vihreitä mehuja kannattaa juoda aamupäivästä koska ne tasapainottavat verensokeria ja nopeuttaa puhdistusprosessia.

Päätä alkoi särkeä. Join enemmän ja enemmän vettä. Niin paljon että tunsin olevani vesipallo. Venyttelin ja menin ulos haukkamaan raitista happea. Kello 12:00 join seuraavan mehun jossa Romaine-salaattia, mustakaalia, limeä, pinaattia ja inkivääriä. Päänsärky paheni. Lisää vettä ja teetä ja venyttelyä. En jaksanut tehdä mitään.

Kello 14:00 join mehun jossa enemmän sokeria; itsetehtyä mantelimaitoa, mangoa, ananasta ja taateli. Hedelmäsokeri sai hyvälle tuulelle ja piristyin tosin vain tunnin ajaksi ja sitten uuvuin ihan täysin. En jaksanut kävellä, en seistä, särky paheni ja voin superhuonosti. Aloin katsoa kelloa, että milloinkas se seuraava mehu. Luin kirjaa ja yritin etsiä jotakin joka auttaisi. Päädyin jostain kumman syystä sellaiseen, jossa punajuurta ja itsetehtyä hasselpähkinämaitoa.  Sen join kello 16:00 ja sen jälkeen mehupaastollani olisi ollut ruudussa teksti GAME OVER jos se olisi ollut konsolipeli.

Voin pahoin, oksensin koko päivän mehut ja nukahdin.

Mehupaasto ei siis ollut oikein minulle sopiva rentoutumismuoto, ainakaan eilen. Uskon pystyväni siihen, täytyy vain aloittaa ensin juomalla mehuja arkiruokavalion kera, sitten ehkä vähitellen päästä seuraavalle tasolle ja vaihtaa yksi päivän aterioista mehuun ja kun siihen on tottunut kokeilla itse mehupaastoa. Eikä ehkä ihan sen Osloviikon nukkumattomien öiden ja viinipaketti-illallisen jälkeisenä sokkihoitona…