Tag: milano

Pastellinvärisesta Milanosta Tukholman uutisten seuraaminen on absurdia. En voi ymmärtää, että kadulla, jossa kävelen päivittäin näyttää nyt tältä. Suren uhreja, loukkaantuneita ja ajatukseni menevät heidän läheisilleen. En oikein osaa sanoa muuta, en oikein käsitä. Miten ihanaa on ollut huomata miten paljon välitämme toinen toisistamme. Puhelimessani on mieletön määrä ”oletteko ookoo?” viestejä. Pitäkäämme yhtä.  

Milanoon on avautunut uusi ravintola, Miscusi-niminen. Ravintolassa jauhetaan omat jauhot ja jauhoista tehdään itse pastaa. Ravintolassa syövät voivat valita mistä jauhoista haluavat pastansa, minkämuotoisena ja minkä kastikkeen, juuston, lihan, kalan tai vihannesten kanssa. Itse söin täysjyväpastaa jossa kirsikkatomaatteja, basilikaa, bufalamozzarellatahnaa ja pistaasipähkinöitä. Giulialla taas sama annos mutta vuohenjuustotahnalla. Margheritalla oli lohta ja zucchinia. Francesco ja […]

Kun keskitalvellakin pääsee juoksemaan aamulenkkinsä ilman takkia, ilman kenkiin kiinnittäviä nastoja ja auringonpaisteessa tulee pakottava tarve saada muuttaa Etelä-Eurooppaan…. 

Vuoden ensimmäisenä iltapäivänä kävimme Robecco Sul Navigliossa iltapäiväkävelyllä ja kuumalla kaakaolla. Huomasin blogista, että tämä taitaa olla tietämätön traditio. Kaksi vuotta sitten Monte Rosa näkyi kauniisti ja kirkkaasti.

Tietynlaista turkoosia väriä kutsutaan Italiassa carta da zuccheroksi (periaatteessa sokeripaketin paperiksi) koska 1900-luvun alussa sokeria myytiin sen värisissä paketeissa. Milanon eteläpuolella olevassa Baggiossa on äskettäin avattu kahvila, joka on sisustettu juuri sillä turkoosilla värillä. Tuntui oivalta paikalta nauttia vuoden 2016 viimeinen aamiainen juuri siellä.

Kävelin Milanossa katua pitkin. En ehkä yleensä pistäisi merkille tien sivussa olevaa myyntiautomaattia. Yleensähän niissä myydään juomaa ja jotain pienpurtavaa ja harvoin olen automaatista mitään ostanut. Mutta tällä kertaa silmäkulmaani pisti jokin. Mavalan logo. Pysähdyin, katsoin ja nauroin ääneen. Tien varressa oli siis kynsilakkaa, kynsiviilaa ja kynsinauhavoidetta myyvä automaatti! Ei tarvitse Milanossa edes pyhäpäivinä harmistella […]

Se mikä minua viehtoo eniten isommissa kaupungeissa, kuten Milanossa, on se että joka päivä löytyy aina jotakin tekemistä, monia konsertteja, monia näyttelyitä, esittelyitä, markkinoita ja myyjäisiä. Tänä joululomalla paras tapahtuma oli WunderMrkt- käsitöitä tekevien start-up yritysten joulumyyjäiset. Myynnissä oli käsintehtyjä koruja, huiveja, puisia aurinkolaseja, vaatteita, muistiinpanovälineitä, koriste-esineitä, julisteita ja monet niistä todella ihania.   

Milanossa on La Zacca niminen japanilainen pikkuputiikki, josta saa origamikoruja, kimonoja, japanilaisia huiveja ja maailman somimpia keskusteluja omistajan kanssa. Tällä kertaa löysimme joululahjoja ja itselleni siniset kukat koristelemaan korviani.

Milanohan sijaitsee Pojoen laaksossa ja alueella on aina kosteaa. Talvisin kosteus näyttäytyy sankkana sumuna joka hieman hieman hellittää päiväsaikaan mutta hiipii takaisin taas iltapäiväksi. Autolla ajaminen iltaisin on lähes mahdottomuus kun näkyvyyttä on vain muutaman metrin… mutta aamulenkillä nautin sumusta! Oli niin kaunista juosta tuon valkoisen peitteen keskellä!

Perjantai-iltana saavuimme Milanoon. Olemme täällä joulun ja uudenvuodenaaton yli. Päätimme lähteä heti lauantaiaamuna jouluostoksille, jotta välttyisimme ihan pahimmista ruuhkista ja ajattelimme, että Brera olisi kaikista alueista se idyllisin. Itse asiassa Brera osoittautui ihan parhaimmaksi valinnaksi- kaduilla oli hyvin vähän ihmisiä ja Toscanalaiselle lounaalle (La Prosciutteria) pääsimme jonottamatta. Sillä saimme auton niin hyvin parkkeerattua (Milanossa ei […]