Armas tuli taloon

Halloota – hengissä ollaan, vaikka minusta ei olekkaan kuulunut viikkoon. Takana on pitkään aikaan kiireisin viikko.

Ollaan tehty muutto, purettu tavarat, sisuteltu kotia, haettu kissa, rempattu vessaa, käyty töissä ja juostu kaupoilla.

Lupaan aktivoitua blogin suhteen nyt taas, kun suurimmat hommat on hoidettu. Niin ja eihän meillä tosiaan ollut konetta asennettuna tai nettiäkään vielä ennen tätä iltaa. Kylpyhuone ei tosiaan ehtinyt valmistua ajoissa, mutta olemme nyt hiukan fiksailleet pikkuvessaa ja tänään aloitetaan kylpyhuoneen laatoitus. Suihkun puuttuminen hiukan hankaloittaa elämää, mutta onneksi se on vain väliaikaista ja suht lyhyen aikaa. Onneksi molempien vanhemmat asuvat suht lähellä niin siellä on helppo käydä iltapalalla ja suihkussa (terkkuja äitille).

Haettiin meidän pikkuinen kotiin vihdoin viime perjantaina!

Armas nukkuu tässä työpöydällä tätä kirjoittaessani ja on kotiutunut hyvin. Haimme hänet perjantaina aamupäivällä. Ensin hän oli kovin säikky ja lymyili lähinnä kaappien alla tai sohvan ja seinän välissä. Pikkuhiljaa kuitenkin rohkaistuttuaan hän on mukana kaikessa mitä teemme – kristallikruunun pesusta johtojen asennukseen. Hän on aika äänekäs – ainakin verrattuna kissaan, joka meillä oli kun asuin vielä kotona. Hassua, kuinka paljon kissa jaksaa miukua. Välillä hän menee yksin yläkertaan ja sitten miukuu siellä, kun ei ole ketään seurana, mutta ei silti tajua tulla meidän luo :D

Tällä kisulla on kaksi moodia täysin riiviö leikkijä tai sitten aivan pihalla oleva nukkuja. Vielä hän säikkyy vähän uusia ihmisiä tai kovia ääniä, mutta kokoajan vaikuttaa rentoutuvan. Olimme lauantaina kylässä vanhempieni luona yötä ja Armas hurmasi kaikki, kuten olettaa saattaa.. Koko ilta meni meillä kaikilla vain hänen touhujen ihmettelyyn. Ruoka on maistunut hyvin alusta asti ja hän on myös käynyt vessassa itse. Tarkoituksenamme on opettaa häntä käymään vessanpöntöllä, mutta sen opettelu aloitetaan vasta, kun kylpyhuone on valmis. Katsotaan, miten siinä käy.

Armaksenhan ei pitänyt nukkua sängyssä, mutta voitte arvata mitä tapahtui heti lauantaina aamulla (ja tämä ei ollut edes minun idea). Se taisi olla siinä sitten taputeltuna koko homma. Onneksemme hän on nyt nukkunut yöt, eikä riehunut pitkin asuntoa.

-Maria