Hääpaikka
Ensimmäisenä listallamme häiden järjestelyssä oli kuvaajan löytämisen ohella sopivan juhlapaikan etsintä.Vertailimme erilaisia juhlapaikkoja Turun alueelta jo hyvissä ajoin, noin 1,5 vuotta ennen häitä. Kyselimme hintoja, varauksen ehtoja (esim. ruoka ja juomapuoli) ja varaustilannetta.
Vaihtoehtoina olivat esimerkiksi Manilla, Hintsan vintti, Ruissalon telakka, Kristallivintti ja Ruissalon kansanpuistonsali – Turussa on onneksi hyvin valinnanvaraa paikoissa.
Meillä hääpaikaksi valikoitui Ruissalossa sijaitseva Villa Roma ja olemme valintaamme todella tyytyväisiä. Juhlapaikan suhteen meillä oli muutamia kriteereitä, jotka pidimme mielessä paikkaa etsiessämme. Ensinnäkin pitää olla yksi iso tila eli ei erillisiä huoneita. Toisena ehtona oli, että juhlapaikalle saa tuoda omat juomat. Vielä lisäksi halusimme, että paikka on suhteellisen lähellä Naantalia, jotta siirtymiseen kirkolta juhlapaikalle ei mene liian kauaa. Toiveenamme oli myös paikka luonnon keskellä ja sekin toteutui tässä paikassa.
Alunperin, kun mietimme paikkaa olisimme halunneet suuren teltan, mutta se osoittautui liian hankalaksi järjestää (wc:t, keittiö, paikka johon teltan saa pystyttää), joten hylkäsimme ajatuksen. Valittu paikka Villa Roma on malliltaan kahdeksankulmainen, keskeltä korkeampi ja valkoisine seinineen niin lähellä telttaa, että tavallaan tästäkään toiveesta meidän ei näin jälkikäteen ajateltuna tarvinnut sittenkään luopua. Juhlatila on itsessään pelkistetty, joten siitä on helppo tehdä oman näköinen, mikä oli tällaiselle visuaaliselle ihmiselle mieluisaa. Villa Roman suuri piha oli ihanan vehreä ja olisi varmasti ollut kovassa käytössä, jos sää olisi ollut parempi. Nyt vieraat kokoontuivat ulkona lähinnä pihalle pystyttämäämme viskibaariin, joka oli kyllä täysi hitti!
Paikan pitäjät Ulla ja Pasi ovat aivan mahtavia tyyppejä ja huomasi kyllä järjestelyjä tehdessä, että heillä on ammattitaito kohdallaan. Viesteihin he vastasivat todella nopeasti ja kaikkien asioiden sopiminen sujui mutkitta. Paikalle pääsimme koristelemaan jo perjantaina, jolloin kattaus oli jo valmiiksi tehtynä ja sunnuntaina haettiin vain omat tavarat pois. Perjantain koristeluihin meillä meni useita tunteja, vaikka kaikki oli hyvin valmisteltu ja meitä oli useita henkilöitä, joten suosittelen paikkalle menoa jo aamulla. Juhlapaikalta piti poistua perjantaina klo 19 mennessä, joka on mielestäni hyvä, jotta illalla ehtii vähän rauhoittuakkin.
Catering tulee Villa Romalla heiltä itseltään ja heillä on erilaisia menuja valittavissa, joita sitten vielä voidaan muokata hääparin toiveiden mukaan. Meillä menuksi valikoitui Sevilla menu, joka on välimerellinen menukokonaisuus – aivan nappivalinta! Hääkakku olisi myös ollut mahdollista ottaa heidän kauttaan, mutta päädyimme tekemään kakut itse, sillä tykkäämme leipoa ja meillä oli valmis visio kakusta. Lisäksi tein macaronseja ja marenkeja äitini avustuksella, joiden ohjeita laitan myös tänne myöhemmin. Voitte vain kuvitella millainen leipomo meillä on ollut viimeisen viikon ajan ennen häitä! 😀 Näiden kaikkien lisänä meillä on vielä erilaisia karkkeja herkkubuffetissa, jotka tekivät myös hyvin kauppansa. Juhlapaikan kautta ei tullut juomia, vaan meillä oli omat juomat ostettuina. Osa juomista oli vieraiden itse haettavissa, mutta esimerkiksi viinit tarjoiltiin pöytiin. Lisäksi illalla aukesi kahvin jälkeen drinkkibaari, jolloin tarjoilijat tekivät drinkkejä antamiemme ohjeiden mukaan.
Voin suositella Villa Romaa lämpimästi kaikille juhlapaikkaa Turun seudulta etsiville!
Koristeet:
Juhlapaikkamme oli itsessään hyvin pelkistetty, joten pääsimme vaikuttamaan paikan ulkonäköön helposti kokonaisuutena. Koristeet halusimme pitää simppeleinä ja värit rajattiinkin aika tiukasti: valkoinen, kirkas lasi ja kasveissa valkoista sekä vihreää. Kuulostaa ehkä tylsältä, mutta lopputulos oli mielestäni erittäin raikas ja onnistunut – vai mitä sanotte?
Pöytäkukat ostimme torilta Mäntymäen puutarhalta, jonne olin tehnyt tilauksen muutamaa viikkoa aiemmin. Pöytäkukkina meillä oli valkoista oksaneilikkaa, pientä eucalyptusta ja pientä harsokukkaa. Teimme näistä itse asetelmat äitini kanssa torstaina ennen häitä. Tilasin ensin pöytäkukkiin vaaleanpunaista neilikkaa, mutta olen tyytyväinen, että vaihdoin nekin lopulta valkoisiin.
Hankin/tein koristeita aika pitkällä aikavälillä netin kautta ja hääkirppiksiltä aina sopivan tullessa vastaan. Matkalla kirkolta hääpaikalle reittiä ohjasivat itsetehtyt opastekyltit – turun murteella kirjoitettuna tietenkin. Pöydissä oli Joonaksen koivusta tekemiä puukiekkoja, joiden päällä oli tuikku ja maljakko. Pöytiin haluamiani tuikkuja minulla oli jo ennestään ja lisää niitä hankin Ikeasta. Lasipulloja keräsin pitkin vuotta aina kun niitä tuli tyhjäksi tai sain kavereilta. Katossa meillä oli lipputankovalot luomassa tunnelmaa ja niiden päälle laitettiin hallaharsoa pehmentämään valoa ja lisäksi nauhoihin laitettiin roikkumaan erikokoisia paperipalloja. Meillä oli myös paikkaa koristamassa erilaisin tekstein varustettuja liitutauluja: baariin drinkkilista, vieraskirjan ohjeista oli taulu ja myös tanssilattian säännöt oli laitettu yhteen tauluun.Tanssilattiaa valaisi lisäksi peilipallo, johon oli suunnattu spottivalot – se kimalteli hienosti illan hämärtyessä.
Vieraslahjoina meillä oli betoniruukut, jotka valoimme itse ja samalla ne toimittivat paikkakortin virkaa – ruukussa oli minttu ja siinä pystyssä tikku, jossa luki henkilön nimi. Näitä kehuttiin kovasti ja osa ihmisistä onkin ilmoittanut ylpeänä jälkikäteen, että on saanut pidettyä kasvin hengissä.
Vieraskirja:
Jo alussa päätimme, että haluamme vieraskirjaan paljon kuvia. Ostimmekin sitten polaroidkameran, jolla vieraat saivat itse tallentaa kuvia toisistaan. Kuva tuli liimata kirjaan ja kirjoittaa samalla terveiset meille. Vieraat tuntuivat olevan innoissaan kuvien ottamisesta erilaisin kokoonpanoin ja kuvista tulikin ihan huippuhauskoja! Tämä ei ollut edullisin mahdollinen ratkaisu vieraskirjalle, mutta suosittelen tätä lämpimästi, jos joku tätä vaihtoehtoa harkitsee. Meillä oli myös valmiita terveiset hääparille lappuja helpottamassa terveisten jättämistä, jotta kenenkään ei tarvinnut miettiä päätään puhki. Lisäksi laitoin vieraskirjaan jälkikäteen hääkutsumme,valokuvia, menun jne. kiinni, jotta se toimii samalla muistoalbumina vieraskirjan lisäksi.
-Maria