Meidän joulu 2021

Heippa!

Lokoisaa iltaa.
Toivottavasti joulusi sujui mukavasti. Meillä tehtiin remppahommia ja siivoiluja viimeiseen hetkeen asti ja perinteinen avantouintikin aatonaattona jäi välistä tänä vuonna – toivoen ensi jouluna (tai sitä seuraavana) avantoon pääsisi pulahtamaan jo omasta rannasta. Jouluvalmistelut ja tunnelmaan virittäytyminen jäivät siis melko vähälle, mutta tällä kertaa näin. Oli meillä sentään joulukuusi koristeineen ja kotikin ehdittiin siivota. Ensi vuonna otan sitten kaiken irti joulusta uudessa kodissamme – voi miten odotankaan sitä! Mukavaa oli kuitenkin viettää joulua rauhassa perheen kesken hyvästä ruoasta nauttien ja pitää pari päivää taukoa remontista. Ilokseni saimme myös lunta luomaan ihanaa tunnelmaa ja talven tuntua. Jouluaattona ilma oli maagisen kaunis höyryn peittäessä merenpinnan ja auringon paistaessa kirkkaana taivaalla valaisten kimaltelevan hangen.

Aloitimme aattoaamun rennosti joulusaunalla ja riisipuurolla ja saunan jälkeen kääriydyin lahjaksi saamaani aamutakkiin ja superpehmeisiin trikoisiin. Illalla perheemme kokoontuivat meille Portsaan viettämään iltaa, joka sujuikin nopeasti hyvän ruoan ja seuran parissa. Yksi parhaista perinteistämme on joulukirja, jonka saimme vuosia sitten kaveriltamme lahjaksi. Sinne kirjataan joulun lahjat, tunnelmat ja terveiset vierailta. Kyllä joulussa aina vain on jotain erityistä taikaa.

Joulupäivää puolestaan vietettiin minun lapsuudenkodissani ja aamun saimmekin aloittaa kaivamalla auton hangesta kinosten alta. Lunta oli tullut melkoisesti ja tuli kokoajan vielä lisää. Päivä sujui leppoisasti ruokien parissa touhuten, skumppaa juoden, lahjoja availlen ja iltaa istuen ja jutellen. Oli ihanaa viettää aikaa rennosti koko perheen ollessa koolla.

Tapaninpäivänä suuntasimme mieheni vanhempien luo ja vatsassa painoi jo sen verran, että mieli kaipasi ulkoilemaan. Mieheni lähti touhumaan ostamamme mönkijän kanssa ja tekemään siihen huoltotoimia ja minä lähdin moikkaamaan Klaaraa ja kumppaneita. Klaara lähti innokkasti tarhasta mukaani kentälle touhumaan temppujen parissa ja oppikin nopeasti uuden tempun. Olemme aiemmin harjoitelleet kartion kosketusta ja lisäsin nyt vaikeustasoa niin, että hänen piti nostaa kartio ylös maasta – ja poni tietysti oppi heti. Mitäpä muutakaan olisi voinut tapahtua! Ulkoilun jälkeen oli mukava suunnata valmiiseen ruokapöytään posket pakkasesta punaisina. Illalla hurautimme kotiin ja rentouduimme vielä suklaarasian ja leffan parissa latautuen uuteen työviikkoon. Voi joulu, olit ihana.

Tänä jouluna muistan
levätä
hellittää
huokaista
ja hyväksyä.

Ihanaa joulua!

-Maria