Viikonlopun kuulumisia

Ihanaa sunnuntaita kaikille!

Viikonlopun sää on suosinut jälleen ja on ollut ihanaa päästä ulkoilemaan valoisaan aikaan hyvässä säässä. Meidän viikonloppu on ollut kotona hengailua, pakkailun aloittelua tulevaa reissua varten ja kokkailua. Ei mitään kummoista siis, mutta on kivaa viettää aikaa ihan vain kotona ennen reissuun lähtöä. Ostin myös vihon, johon olisi tarkoitus pitää matkapäiväkirjaa ja luonteeni mukaan olen kirjoitellut sinne jo listoja mm. pakattavista tavaroista ja paikoista, joissa halutaan käydä. Katsotaan, tuleeko sinne reissussa sitten kirjoitelua mitään. Monesti on käynyt niin, että pari ekaa päivää on kirjoiteltu ja sitten se on jäänyt. Toivottavasti nyt jaksettaisiin olla tarkempia tämän kanssa, sillä matkakertomusta on kyllä kivaa lukea sitten reissun jälkeen. Muuten paikat ja jutut unohtuvat kuitenkin, vaikka silloin ne luulee muistavansa hyvin vielä vuosienkin päästä. Kokemuksesta voin kyllä sanoa, että näin ei ole.

Tarkoituksena olisi vielä tänään mennä käymään Joonaksen vanhempien luona ja poiketa kaupassa hakemassa muutamia reissuun tarvittavia juttuja. Toivottavasti ehdin siellä vielä koirien kanssa lenkillekkin. Metsässä lenkkeily on ihan parasta ja koiratkin tykkää! Ennen sitä kuitenkin suuntaan vielä salille pilatekseen. Aivan ihanaa muuten, kun nyt on alkanut kuulua aamuisin linnun laulua oikein kunnolla – kevät tulee! Reissusta palattuamme eletäänkin jo maaliskuuta! Hitsi, miten nopeasti aika kuluu.

Joonas sanoi aamulla, että tämä sarjakuva kuvaa minua hyvin 😀5D160275.JPG

Saimme jokin aika sitten Armaksen kiipeilypuun valmiiksi. Alaosasta tosin puuttuu vielä listat kulmista, mutta ehkäpä asennan ne illalla paikalleen. Kiipeilypuu on ollut ihan hitti ja Armas kiipeilee siinä jatkuvasti. Rumiahan nuo aina ovat, mutta onpahan kissalla sitten jotakin aktiviteetteja, kun tuota energiaa tuntuu riittävän. Köydet ovat jo saaneet kovaa kyytiä ja Armas teroittelee niihin kynsiään ahkerasti. Yksi kerros pitää varmaankin vielä rakentaa lisää, sillä Armas jo toiveikkaana katseli takan ja kaappien päälle, että mihin nyt voisi hypätä. Tällä hetkellä Armas tosin tapansa mukaan nukkuu pöytälaatikossa, kun kirjoittelen koneella.

5D160279.JPG

5D160284.JPG

5D160297.JPG

Joonaksen vanhempien kätköistä löytynyt vanha keinutuoli löysi paikkansa olohuoneestamme. On ihanaa mitä kaikkia löytöjä on tehty meidän vanhempien luota, kun muutimme tänne. Monet vanhat tavarat ovat löytäneet paikkansa meiltä ja päässeet olemaan edukseen.

5D160310.JPG

Aloitimme pakkailun tulevaa reissua varten ja Armas osallistuuu tietenkin myös siihen aktiivisesti. Kävin viikolla hot joogassa ja siellä ollessa ajattelin, että kohta ollaankin koko ajan tällaisessa lämmössä. Ai että! Katsotaan pitäisikö tässä heittää nopea parin päivän itseruskettava kuuri, että ei ihan valkoisena tarvitse sinne mennä. Meillä on tosin nyt valkoiset pellavalakanat sängyssä, joten se ei ole kauhean hyvä yhdistelmä itseruskettavan kanssa… Minun piti laittaa nyt aamulla kynnet kuntoon, mutta kynsilakat on minulla muuton jäljiltä hukassa – en tajua mihin olen ne laittanut. En kauhesti pidä pakkaamisesta, mutta on ihanaa, kun voi pakailla mukaan kaikkia kesävaatteita ja vaikka matkalaukuissa painorajana olikin vain 15 kg se ei taida olla ongelma näiden kesävaatteiden kanssa – katsotaan miten käy!

5D160317.JPG

 

-Maria

 

Suhteet Sisustus Oma elämä DIY

Historian havinaa ja ravintolasuositus Helsingissä

Viime viikon sunnuntaina meillä olikin mielenkiintoinen päivä. Hyppäsimme nimittäin aikaisin aamulla junaan ja kohti Helsinkiä. Tarkoituksenamme oli kiertää Joonaksen suvussa olleen rakennusmestarin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa rakentamia kerrostaloja, joita alunperin on ollut neljäkymmentä. Nykyään kaikki jäljellä olevat talot ovat suojeltuja. Hän oli aikansa johtavia urakoitsijoita Helsingissä. Talot olivat toinen toistaan upeampia ja kuulimme jännittäviä kertomuksia talojen historiasta ja myös tarinoita Joonaksen papan nuoruudesta. Onneksi paljon taloja on säästetty, vaikka paljon muutostakin on toki tullut sen jälkeen, kun Joonaksen pappa on sen katuja pitkin pyörällään nuorena miehenä pyyhältänyt. Näimme muun muassa talon, jossa oli Helsingin ensimmäinen vesivessa. Joonaksen pappa siis piti meille tämän kierroksen ja voi jestas miten paljon tietoa voi yhteen ihmiseen mahtuakkaan. En koskaan lakkaa ihmettelemästä tässä ihmisessä olevan tiedon määrää. Päivän toinen tärkeä agenda oli ruokailu Ville Haapasalon Pur pur – ravintolassa ja sitäpä ei turhaan odotettu. Olisin myös halunnut ehtiä Ateneumiin, mutta päivä kävi liian lyhyeksi sen osalta. Noh, toiste sitten. Takaisintulo junassa sujui mukavasti upeat rakennukset mielessä, herkullista ruokaa maha täynnä, sisustuslehtiä lukien ja keväisestä sisustuksesta haaveillen.

5D160039.JPG

5D160044.JPG

5D160063.JPG

5D160105.JPG

5D160080.JPG

5D160090.JPG

 

Pur pur oli todellinen helmi! Harmi, että tällä hetkellä Pur pur löytyy vain Helsingistä ja Tampereelta. Ottaisin sen nimittäin avosylin vastaan myös tänne Turkuun, josta en ainakaan itse ole bongannut vastaavan tyylistä ravintolaa. Ruoka ravintolassa on georgialaista ja samoin osa viineistä ja voi että miten voi viini olla niin hyvää! Tilasimme erilaisia alkupaloja, pääruokia ja lisukkeita, joita sitten jaoimme ja maistelimme. Listalla oli vaikka mitä ihanaa ja ruokia valitessa oli kyllä vaikeuksia. Georgiassa ihmiset kuulemma ajattelevat tai syövät ruokaa 80% päivästä ja se ehkä kertoo siitä millaisia makuja ruokiin oli saatu yhdistettyä. Mietin myös, että olen itse ehkä sitten entisessä elämässäni ollut georgialainen ja ehkä edelleenkin ajatuksiltani 😀 Tänne on ehdottomasti päästävä uudelleen!

5D160128.JPG

5D160135.JPG

5D160137.JPG

5D160141.JPG

5D160145.JPG

5D160147.JPG

5D160155.JPG

5D160157.JPG

Jälkiruoaksi tilasimme saksanpähkinä pannacottaa ja korianterijäätelöä. En aiemmin edes kauheasti pitänyt korianterista, mutta olen nyt alkanut muuttaa mieltäni 🙂

5D160160.JPG

 

-Maria

 

Kulttuuri Ruoka ja juoma Suosittelen