Ystäväni Riia

Hei.

Haluaisin esitellä teille hevosystäväni Riian. Hän on 15-vuotias islanninhevonen ja upea herkkä persoona. Olemme vasta tänä keväänä  tutustuneet, mutta minulla on tunne, että tästä meidän matkastamme tulee jotakin erityistä. Olen aina ollu kovin eläinrakas, kuten minut tuntevat tai blogiani pidempään lukeneet tietävätkin.

Hevoset olivat elämästäni tauolla kokonaiset viisitoista vuotta, mutta muutama vuosi sitten löydettyäni Sariolan elämystallin Merimaskusta olen päässyt tutustumaan toinen toistaan ihanampiin ihmisiin ja hevosiin. Talli on minulle todellinen henkireikä, enkä edes joogassa ole tavoittanut sellaista rauhaa ja pään tyhjentämistä, kuin hevosten kanssa touhutessa saan tuntea. Sariolan elämystallilla ja sen ihmisillä on erityinen paikka sydämessäni ja olen oppinut siellä jo näissä lyhyessä muutamassa vuodessa ihan hirvittävän paljon – monesta muustakin asiasta kuin ratsastuksesta. Olen saanut myös ison kasan uusia ystäviä. Enpä olisi ajatellut, että hypättyäni kaksi vuotta sitten suomenhevosen Laulun selkään lastentunnille harjoittelemaan ennen ensimmäistä maastoon lähtöä, että tuosta hevosesta tulee vielä yksi parhaista opettajistani. Viime torstaina Laulun kanssa saimme kehuja kuinka olen kehittynyt viimeviikkoina otettuani toisen ratsastustunnin viikkoon. Olin haljeta ylpeydestä ja olin super iloinen monta päivää tuosta kehityksestä ja saamastani palautteesta.En malta odottaa maanantain tuntia!

Vähän yllättäen tutustuin Riian omistajaan toisen harrastukseni kautta samalla kurssilla ollessamme. Hän kysyi, että haluaisinko tulla tapaamaan Riiaa ja aloittaa Riian vuokrauksen, jos kaikki sujuu hyvin ja tulemme toimeen. Niin minä menin, innoissani kuin viisivuotias nähdessään ponin ja samalla hiukan jännittyneenä – mitäkököhän tästä tulee. Riia tuli minua vastaan tutkaillen, kukas tyyppi tämä on, mutta hyvin nopeasti tuntui hyväksyvän minut ja hamuili hihaani, jotta antaisin hänelle lisää porkkanoita. Ensimmäisellä tapaamisellamme olimme molemmat varmasti jännittyneitä ja hiukan varuillamme tästä uudesta tuttavuudesta, mutta kaikki sujui oikein mukavasti. Nyt useampien tapaamiskertojen jälkeen Riia on vienyt sydämeni täysin ja en malta odottaa, että pääsen taas tapaamaan häntä. Parastahan tässä on lisäksi se, että Riian omistaja on ihan huippu tyyppi ja uskon, että saan myös hänestä Riian lisäksi itselleni hyvän ystävän. Tiedän, että Riialla on minulle paljon opetettavaa ja on mahtavaa päästä kulkemaan tätä matkaa yhdessä hänen kanssaan.  Ainiin, jossakin vaiheessa asetin itselleni ”tavoitteen” tai ainakin haaveilin, että minulla olisi oma vuokrahevonen, ennen kuin täytän kolmekymmentä kesällä. Haaveilla on tapana toteutua.

Riian kanssa olen ratsastanut vain muutamia kertoja ja enemmän olemmekin tehneet metsäretkiä taluttaen ja agilityharjoituksia metsässä ja pellolla. Riian kanssa koitan tehdä monipuolisesti kaikkea erilaista ja luoda hyvän yhteyden kaiken kivan yhteisen tekemisen kautta. Ratsastus on vain yksi osa ja siinä on vielä paljon työstettävää Riian ollessa kovin herkkä ja itse olen taas aika kokematon. Olen nauttinut kaikesta muusta tekemisestä kovasti ja Riiakin on innoissaan hoksatessaan asioita. Tänään vuorossa on leppoisa metsälenkki.

-Maria