Pakko on myös jakaa tämä ”runo” kanssanne. Tämän kirjoitin, kun kävimme vielä hoidoissa:   monta päivää sadistista kidutusta, monta päivää hormoonit vinossa, monta päivää itkua ja raivoa, yksi päivä täynnä toivoa, neljätoista päivää piinaavaa odotusta, täynnä oireita ja epäuskoa, pidämme salaa peukkuja, selän takana, yksi päivä pilaa koko eletyn kuun, kaikki heitetään roskakoriin, rahat, toivo, […]

tässä kirjoittamani ”runo” Hillan syntymästä: Aamun hiljaisina tunteina, ikkunoiden takana pimeys. koko maailma pyöri, niin kuin ennenkin, mutta meille tapahtui jotain erityistä. Ja ihmiset ikkunoiden takana, jatkoivat elämäänsä. Kaikki se kipu ja odotus palkittiin, meidät tyttärellä siunattiin. Ja siinä me olimme, uunituoreet vanhemmat, pakahtuen onnesta ja rakkaudesta, väsyneinä valvotusta yöstä. Ihmiset ikkunan takana, kävelivät kouluun, […]

Hilla viimein nukahti omaan pikkuiseen petiinsä ja isukki oli ja aikaa sitten simahtanut sohvalle. Minä hiivin parvekkeelle haukkaamaan hieman happea ja katselemaan, kuinka lumihiutaleet leijailevat hiljaa taivaalta. Nyt on taas talvi, mietin. Hullua, kuinka viimetalvena tähän aikaan olin epätoivoinen, ahdistunut ja stressaantunut. En tiennyt, että meidän haikaramme pääsee, kuin pääseekin perille asti kaikesta vastatuulesta ja […]