Pakko on myös jakaa tämä ”runo” kanssanne. Tämän kirjoitin, kun kävimme vielä hoidoissa:

monta päivää sadistista kidutusta,
monta päivää hormoonit vinossa,
monta päivää itkua ja raivoa,
yksi päivä täynnä toivoa,
neljätoista päivää piinaavaa odotusta,
täynnä oireita ja epäuskoa,
pidämme salaa peukkuja, selän takana,
yksi päivä pilaa koko eletyn kuun,
kaikki heitetään roskakoriin,
rahat, toivo, usko, tulevaisuus,
mutta ei kuitenkaan rakkaus,
muutama päivä surraan,
ja vielä muutama kuollaan vitutukseen,
sitten otetaan kädestä kiinni,
vedetään todellisuuteen,
huomenna aloitetaan taas alusta,
 ehkä tästä kierrosta..

hoidoissa taas onnistumatta..