Toivo

On ihanaa huomata, kuinka monet tukevat minua edelleen. Monet tukivat jo niinä aikoina, kun kävimme hoidoissa, monet olivat aidosti ihan hengessä mukana ja autuaan onnellisia meidän puolestamme, kun tulin raskaaksi. Näistä kaikista ihanista ihmisistä olen saanut voimaa kulkea eteenpäin. Ja nyt, kun jo haaveilen seuraavasta lapsesta, on ihanaa huomata, etteivät kaikki ajattele, että sait jo yhden, tyydy siihen! Vaan ihanat ihmiset jaksavat uskoa ja kannustaa. Tämä saa minut liikuttumaan aina kyyneliin asti. Tuntuu, kuin minua pidettäisiin koko ajan kädestä kiinni, kun kävelen eteenpäin tätä elämän tietä ja halattaisiinyhtä aikaa.

Olen tuhannesti kiitollinen näistä ihmisistä ja siitä, kuinka he jaksavat uskoa silloinkin, kun oma uskoni horjuu. Olen kiitollinen jokaiselle, joka silloin muisti kysyä, miten hoidoissa menee. Ja kiitolinen suuresta tuesta, jonka saan uusilta ystäviltäni internetin ihmeellisessä maailmassa.Heistä on ollut minulle vähintäänkin yhtä suuri apu ja voimavara.

Kiitos kaikille, joiden ajatuksissa olemme olleet!

Tahdon uskoa, että toivoa on. Mutta en tahdo tippua liian korkealta. Asioihin on suhtauduttava realistisesti, voi olla että koskaan ei mitään tapahdukkaan, silloin voi maailma käydä harmaaksi ja sateiseksi, kolkoksi paikaksi elää, kaikesta huolimatta.