Iloinen tervehdys Sinulle, joka olet tänne uunituoreeseen blogiini eksynyt! 🙂

Täytin toukokuussa 27. Samoihin aikoihin päätin, että kahdeksan vuotta kestänyt aherrus päivittäistavarakaupassa saa riittää ja meikäläisen on aika siirtyä tekemään jotain, mistä tykkää ja missä saa käyttää niitä omia lahjojaan. Hain Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutukseen opiskelemaan parturi-kampaajaksi ja kesän alussa sain tietää, että opiskelut alkavat elokuussa. Hain töistä kahden vuoden opintovapaata, jotta saan opiskella ansiosidonnaisella aikuiskoulutustuella, ja viimeiset työvuorot kaupassa tuntuivat kestävän ikuisuuden. En malttanut odottaa uuden elämäni aloittamista.

Tuota uutta elämää on takana nyt yksi kuukausi, joka on kulunut hämmentävän nopeasti. Kiirettä on, vaikken palkkatöissä käykään, mutta kaikki on niin uutta ja ihmeellistä ja vaan niin kivaa, että enemmänkin voisi tehdä. Meidän koulu on monimuotokoulutusta, eli varsinaisia oppitunteja on kolmena iltana viikossa maanantaista keskiviikkoon, joiden lisäksi teemme yhden etäpäivän ja yhden päivän teemme hommia työssäoppimispaikoilla. Itse löysin harjoittelupaikan helposti, kun entisessä työpaikassa höpöttelin opiskelusuunnitelmistani asiakkaalle, niin hän lupasi saman tien ottaa minut siipiensä suojaan. Luokkakavereilleni asia on tuottanut paljon enemmän päänvaivaa, kun suurin osa on joutunut kiertämään useammassa paikassa kyselemässä ja kaikki eivät ole vieläkään päässeet aloittamaan harjoitteluaan. Mutta eiköhän se siitä, me ollaan kuitenkin ilmaista työvoimaa, vaikka jonkin verran ohjausta tarvitaankin.

Tänä syksynä ohjelmassa on kampausten tekoa ja ehostamista eli meikkejä, joista meillä on tutkintotilaisuudet joulukuussa. Silloin tehdään arkikampaus ja meikki, juhlakampaus ja meikki ja näiden lisäksi kolmas kampaus, johon saa vapaat kädet. Ensimmäisen kuukauden aikana ollaan koululla harjoiteltu vähän pesemistä ja föönausta, ja lisäksi taiteiltu erilaisia lettejä ja rullakampauksia harjoituspäihin. Tuntuu, että mitään ei olla treenattu läheskään tarpeeksi, mutta silti haluaisi tehdä äkkiä uusia juttuja. Kärsivällisyys onkin ollut minulle aika iso haaste, kun nyt pitää opetella tekemään hitaasti ja huolellisesti, ja jättää se tehokkuusajattelu sinne kaupan hyllylle. Hosumalla ei opi hyväsi parturi-kampaajaksi.

Rullakampausta ja tupeerausta harjoituspäähän

Lettikampauksen suunnittelua

Työharjoittelupaikalla pääsee onneksi tekemään juttuja oikeassa työympäristössä. Tänään olikin jännä päivä, kun sain pestä ja tasoittaa ystäväni hiuksia ja lisäksi sain pestä erään maksavan asiakkaan värit pois päästä. Sain jopa kehuja oikein rentouttavasta päähieronnasta. 🙂 Viikonloppuna ohjelmassa olisi huulimeikkejä ja pikakampauksia ilmaiseksi asiakkaille, joten sitäkin odotan innolla.

Ostin ensimmäiset kunnolliset leikkaus- ja muotoilusakset – kriteereinä väri ja bling bling 😀

Ennen kaikkea tätä ammattia varten pitää tehdä töitä omalla ajalla, muuten ei saa tehtyä tarpeeksi toistoja. Eli kavereiden ja sukulaisten päät pidetään hyvässä kuosissa, jossain kohtaa niistäkin täytyy tietenkin alkaa ottaa maksua. Jokainen kampaaja, jonka kanssa olen asiasta keskustellut, on antanut yhden neuvon: älä lähde sille tielle, että teet kavereiden hiuksia puoli-ilmaiseksi. Se on omasta leivästä pois, kun sen ajan voisi käyttää maksaviin asiakkaisiin. Sen tietää sitten kun se aika on, mutta ensin pitää opetella pitämään saksia ja kampaa oikein käsissä. 🙂

Opiskelu Turun ammatti-instuutissa on ilmaista lukuun ottamatta alle kuudenkymmen euron tutkintomaksua, mutta kustannuksia tulee ja paljon. Pelkästään neljä Pivot Pointin harjoituspäätä, kampauskirja ja Online Learning System, josta näemme muun muassa opetusvideoita, kustantavat yhdelle opiskelijalle lähes 600 euroa. Hankkimani sakset maksoivat yhteensä lähemmäs 200 euroa, joiden lisäksi minun on pitänyt luonnollisesti hankkia muita hiustarvikkeita. Värjäysaineet maksavat myös, kun niillä ruvetaan tekemään töitä. Muotoiluraudat ja föönitkin pitää vielä hankkia, ja kun niitä käytetään paljon ja pitkään, ei kannata ostaa halpaa. Opiskelemaan ei siis kannata lähteä, jollei oikeasti aio tehdä alan töitäkin joskus.

                          Tilasin BeautyBaystä Morphen sivellinpaketin, hintaa tälle tuli noin 50 euroa

Oma taipaleeni hiusalalla on siis aivan alkuvaiheessa ja kivoimmat jutut on varmasti vielä edessä. Tiedän siitä huolimatta jo nyt, että olen vihdoin oikeassa paikassa. 

                          Ensimmäinen kampaukseni ihmispäähän. 🙂 Ystävälle lettinuttura hääjuhlaan