Holtiton hiusvärihistoriani

Ajattelin kertoa vähän omista hiusvärikokeiluistani. Olen aina ollut tee-se-itse -tyyppi, kampaajalla käynnit voin laskea kahden käden sormilla, ja tukan väri on silti vaihdellut laidasta laitaan. Leikellytkin olen hiuksiani itse, kun en ole kokeiluideni jälkeen kehdannut mennä ammattilaisen korjattavaksi. 😀 Oma väri on sellainen perinteinen maantienharmaa, mutta vaalea. Muistaakseni joskus ala-asteen lopulla äiti antoi ekan kerran luvan laittaa sävytteen päähän, se tosin peseytyi suunnilleen parissa pesussa pois. Yläasteella sainkin jo sitten värjäillä itse tukkaani, äidin avustuksella tietysti. Kampaajalle meillä ei ollut varaa jatkuvasti mennä, se on varmasti saanut aikaan omatoimisuuteni hiusten suhteen. Ja hyvä niin, sillä en kyllä muuten olisi opiskelemassa alaa.

 

porkkana.jpg

 

Tuossa kuvassa tukkani on oranssi värinpoiston jäljiltä. Muistan yläasteella hiusteni olleen jossain kohtaa tummanruskeat, tämä saattaa olla tuon värin jäljiltä. En tiedä mihin olen kadottanut vanhemmat kuvat, mutta tämä on nyt varhaisin hiusvärikuva omasta naamasta. Todettakoon tässä kohtaa, etten suosittele kellekään värinpoistojen tai muiden radikaalien operaatioiden tekemistä kotona. Olen monesti saanut aikaan jotain ihan muuta, mihin olen tähdännyt, vihertävän ruskeasta neonkeltaiseen tukkaan. Hiukseni ovat edelleen huonossa kunnossa, ja useasti olen joutunut leikkaamaan ne lyhyeksi polkaksi, kun latvat ovat menneet niin huonoon kuntoon. Eli omalla vastuulla, jos ajattelet samoin kuin minä, että hius on vain hiusta ja kasvaa aina takaisin, niin siitä vaan. 🙂

 

mökillä.jpg

 

Tykkäsin muuten hirveästi niistä L’orealin Couleur Experte -hiusväripaketeista, missä oli mukana pohjaväri ja raita-aine, jolla pystyi tekemään värin päälle balayage -raitaa. Yllä olevassa kuvassa minulla on joku noista väreistä päässä, ja itse leikattu otsatukka. Harmi kun nuo värit hävisivät kaupoista Suomessa.

 

laiva.jpg

ruskea.jpg

 

 

lyhyt.jpg

 

Sitten vaihdeltiin taas tummasta vaaleaan, kun en koskaan osaa päättää, miltä haluan näyttää. Perinteisesti olen kesäksi aina vaalentanut hiukset, ja syksyn tullen olen värjännyt ne joko punaiseksi tai ruskeammaksi. Kuvassa, jossa minulla on vaalea polkkatukka, olen juuri tavannut ensimmäisen vakavan poikaystäväni. Alla olevassa kuvassa, jossa hiukseni ovat kirkkaan oranssit, olen juuri eronnut hänestä. Käsittelen ilmeisesti myös elämänmuutoksia värjäämällä hiuksia.

 

orange.jpg

 

blondi.jpg

puna.jpg

 

white.jpg

 

 

Punainen haalistuu ylivaalennetussa hiuksessani aivan hirvittävän nopeasti, ja omaan silmääni ei ole mitään niin kamalaa kuin haalistunut punainen hiusväri. Kolmeen kertaan kolmen viime vuoden aikana olen kuitenkin vaihtanut vaaleasta punaiseen, ja se minulla on päässäni nytkin. Punaiset Ariel-hiukset ovat unelmani, joten olen nyt päättänyt sitkeästi pysyä näissä. Toistaiseksi olen läträillyt vaan suoraväreillä pohjalla olevan punaisen kestovärin päälle, mutta tarkoituksenani on turvautua viimein siihen kuuluisaan Elumeniin, joka takertuu hiukseen kuin tauti. Elumen tarttuu myös värjäämättömään tyveen, joten sen avulla voisin toivon mukaan luopua hapeteväreistä melkeinpä kokonaan. Siten saisin ehkä vihdoin kasvatettua omat hiukseni pitkiksi, eikä tarvitsisi enää käyttää pidennyksiä.

 

moi.jpg

muoti trendit hiukset oma-elama
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *