It hurts to be in Stockholm

Joskus sitä pitää vain olla ns. oikeassa seurassa, jotta kesälomamatka-albumin sisältö näyttää siltä, että kahvimukit ovat kaasunaamareita, seurueen blondipelle on pyörtynyt vaaterekin taakse puhumattakaan muistikortin vallanneista ”hei kävin ulkomailla marketissa” -kuvista. Kuuden tunnin rynniminen länsinaapurin pääkaupungissa ei ehkä vastaa kenenkään käsitystä kulttuurilomasta, mutta hei, elämä on pelkkää huonosti rakennettua performanssia, satoi, paistoi tai sattuipa kärsimään liian pitkistä virkkeistä.

Hyvännäköisiä svedumiehiä ihaillessa tällaisten päättömien roskisprinssien kuvaaminen tuntui sopivalta. Tuleeko tähän kysymysmerkki? Onko se kulttuuriantropologiaa, perinnöllisyysbiologiaa vai cosmo-filosofiaa, jos analysoi ruotsalaisen miehen hankkimisen, ylläpitämisen ja kutittelemisen kustannustehokkuutta suhteessa tulevien jälkeläisten söpöyteen? Entä tuleeko asiasta potea morkkista, kun hetkeä myöhemmin lähettelee omalle suomiheilalleen telesiirappia?

 

Ruotsissa pidetään taatusti huolta myös pönöttävien patsasleijonien seuraelämästä. Kuvan taka-alan harjaotus tosin lähestyy etualan lellonaa epäkorrektisti takavasemmalta pervo virne naamallaan. Is Sweden in need for some serious lion slut walk?

 

Äitini mukaan valkoinen väri saa tekniikan näyttämään kalliimmalta. No jaa, miten minusta tuntuu, että tämä Weekdayn sisustus on kyllä vähän muuta kuin budjettitärviöllä pilattu?

 

Julmien pilvien läsnäolo oli kouriintuntuvaa. Riikinruotsalainen vesisade on aina oma lukunsa kaiken maailman tihkujen joukossa. Kuvan laiva ei liity tapaukseen.

 

Rahvaan syödessä puffetissa, seurueemme suunnisti taiteltujen lautasliinojen äärelle saamaan ylenkatseita pikkusormi sojossa kulkevalta miestarjoilijalta. Nyrpeän palvelun ja syntisen kasvishampurilaisen jälkeen lompakossa oli 12 euron lovi. Det var ju billigt. 

Tähän loppuun oli tarkoitus tulla kaunis kuva auringonlaskusta ja pohdintaa siitä, miten elämän suurten kysymysten puhuminen saaristomeren auringonlaskun kultaamassa syyskesän illassa on ah, niin sykähdyttävää. Sen sijaan päätin kopioida tähän wikipediasta Alduksen lehden, jotta suuntaisin huomioni takaisin typografian tenttikirjaan.

❦