Omituiset otukset
Tänään ajattelin kertoa muista HeidiStefun blogitekstin inspiroimana. Blogaajat puhuvat paljon itsestään, se on nettipäiväkirjan olemus, joten vaihteeksi, asiaa muista: ”Olipa kerran kaukainen kylmä maan kolkka, jossa pyörällä kaatuilu tuntui persuuksissa ja poroilla oli jäkälää puputettavaksi. Täällä satumaassa asusteli muuan kahvilan työntekijä. Hän myi kahvia happaman näköisille opiskelijoille ja suki jokaisen asiakkaan jälkeen muutaman hiuksen takaisin korvan taakse. Joka päivä, vuosia hän myi kahvia, paljon kahvia ja ehkä vähän suklaatakin. Sillä opiskelijat syövät suklaata kunnes valmistuvat kymmenen kiloa lihavampina kuin opiskelunsa aloittivat.
Opiskelijat, he vaeltavat jäisessä kaupungissa, mutta eivät jaksa pelätä katolta tippuvaa lunta, siihen kuollaan vain Helsingissä. Tämä ei ole Helsinki. Eikä Sparta, vaikka autoilijoilla onkin ehta spartalainen mentaliteetti suojatielläliikkujia kohtaan. Poliisi ei pidän spartalaisista autoilijoista, mutta tutkii mieluummin talven toista kotimurhaa kuin sakottaa typeryksiä. Siitä tulee tärkeämpi olo. Paitsi silloin kuin ajetaan vanhuksen yli suojatiellä, silloin poliisi on hyvin vihainen. Ja onhan sekin miehekkäämpää, että menee tarkistamaan ostoskeskuksen edessä grillattua roskakoria. Tulee hyvä fiilis kun saa vähän ärjyä pikkuteineille, jotka välinpitämättömän näköisinä räkivät seinää ja polttelevat kessua, vaikka juuri pääsivät vaipoistaan. A tempora, a mores!
Kotimurhat ovat inhottavia, koska ne sulkevat toisinaan rappukäytävän. Ilmassa tuoksuu happamalta, veren proteiinit leijuvat ilmassa, tosin vain muiden mielestä. Olihan se naapuri kuitenkin melkein tuttu. Sitä olematta, kerran sitä moikattiin, eikö moikattukin Pertti? Ja kukat ne senkus kuihtuu ikkunalaudalle, eikä jouluvaloja tullut ripustettua kun lumi tuli niin myöhään. Lumessa on keltaisia laikkuja, kaikki eivät ehtineet posliinivaltaistuimelle asti.
Voi loppui satumaan kaupasta. Sehän kätevästi karppiruokavaliossa korvataan paketilla kermajäätelöä. Sama kai se mistä maitorasvansa saa. Myyjä taputteli tarjousmargariinia, onhan siinä sentään kasvisrasvoja. Ja sehän oli parasta, että laulaa suihkussa, kolmelta aamulla, kun muut eivät varmasti halua nukkua, samassa kerrostalossa.
Hehkulamputkin kielletään kohta lailla, miten ilman niitä pärjää, kun hukkalämpö on rakkaus kylmässä Pohjolassa? Ja Sampoa on turha koittaa veivata, ellei halua aggressiivista viiksien värinää Nallen suunnalta. Jään kaupungissa fiksipyörät vedetään vaijerilla kahvilan kattoon ja iphone-hukkaamisen altistuneet opiskelijatytöt jyrsivät lusikkaa iltateen lisäkkeenä.
Ja he miettivät punaisen ja vihreän väliltä, vaikka vielä kesällä aikoivat äänestää ruiskaunokkia välttääkseen so what -miehen.”