Bra bror eller hur?
Hejsan allihopa! Päätän hiljaiseloni analyyttisfilosofisen matkapäiväkirjan sijaan mentaaliseen päänahan raavintaan. Jutun nimi on nyt nimittäin se, että uskoni suomalaiseen suoraselkäisyyteen on yhtä suurta kuin yksisarvisiin. Ihana Talvivaara pilaa kahvipöytäkeskustelut, yhä ja edelleen.
Homma on sillä tavalla, että minulla on tiettyjä oletuksia Tasavallan presidentin tehtävästä. Yksi oletuksistani on asemaan vaaditaan suoraselkäisyyttä ja mahdollisimman vähän epäilyttävää suhmurointia. Tasavallan presidentin tulisi olla maansa ylin edustushenkilö ja peilata kansaa toimimalla edes jotenkuten enemmistön arvomaailmaa kuvaavalla tavalla säilyttäen poliittisen ja diplomaattisen korrektiuden. Mielestäni presidentin toimenkuvaan ei kuulu asioiden pimittäminen medialta. Siksi minua harmitti suunnattomasti lukea seuraavat otsikot:
”Niinistö: Kaivosten valvonta on riittävää” Kaleva.fi (4.4.2012)
”Presidentti Sauli Niinistö omistaa Talvivaaran kaivosta” Karjalainen (27.3.2012)
Klassinen olettamus on, että harvaa kiinnostaa sahata omaa nilkkaansa. Näin lienee myös presidentti Niinistön tapauksessa. Miksi talousmiehenä meriittinsä saanut presidentti arvostelisi firmaa, jossa hänellä on oman osakesalkkunsa kautta kiinni 1·200 osakekirjaa? Joo-o Sale, työsuojelulait ja ympäristönsuojeluun tähtäävä lainsäädäntö ovat varmaan ajantasalla sellaisen ihmisen mielestä, jolla on rahaa kiinni yhtiössä, joka on ryssinyt näillä alueilla.
Tunnelma on pettynyt. Olen pettynyt maahani, olen pettynyt typerään hyvävelijärjestelmään ja olen pettynyt demokraattisin vaalein valittuun presidenttiin. Olen pettynyt siihen, että 4 kainuulaisjärven pilaaminen ja Talvivaaran työntekijän kuolema ovat vain ”harmillinen ja valitettava yksittäistapaus”.
”Talvivaaran tapahtumat selvitetään varmasti hyvin tarkasti, mikä on erittäin tärkeä asia.” Sauli Niinistö, Kalevan uutisessa
Palkataankohan Talvivaaran sähellystä selvittämään taas joku, jolla on yhtiön osakkeita laukussaan? Kun laki ei kerran kiellä, niin eihän siinä mitään ongelmaa olisi? Voisinhan vaikka minäkin mennä sinne vähän nakuttelemaan jonkin säiliön nurkkaa ja toteamaan, että avot, kiinteältä ja rehelliseltä kuulostaa. Ihmetyttää se upea lapsen usko, jolla presidenttimme katselee osakeyhtiö Talvivaaran vastuullisuutta toimijana. En usko, että yhtiö, joka itkee epäreilua kohteluaan mediassa (pilattuaan ensin ne neljä järveä ja yhden työntekijän elämänlangan) voidaan luokitella kiinnostuneeksi vastuusta. Ainoa vastuu, joka Talvivaarassa tuntuu olevan, on osinkojen tuottaminen osakkaille. Sepä kova vastuu onkin.
Lyhyesti se, mikä tässä vituttaa:
Maapaloln vedestä 97% on suolaista merivettä. Sitä ei voi juoda. Maapallon makeasta vedestä 2/3 on kiinni jäätiköissä. Niitäkin tunnetusti on vaikea juoda. Jäljelle jäävästä prosentista me revimme pääosin juoma- ja käyttövetemme. 97% makeasta vedestä sijaitsee hankalasti maan alla. Mikä hemmetin into meillä, jotka asumme lähes sellaisenaan juomakelpoisten makeiden vesistöjen maassa, on pilata rikkain luonnonvaramme? Kuinka tyhmä voi suomalainen olla?
On se vaan niin kovin tärkeetä, että talouskasvu saadaan nousuun. Kuka jaksaa itkeä Kainuun järvien perään, kun meillä on tosi-tv, asuntolaina ja pullotettua vettä saa kaupasta?
(Kirjoittajalla ei ole mitään tasavallan presidenttiä vastaan, toiveena kuitenkin olisi, että tämä osaisi käyttäytyä asemansa vaatimalla tavalla)