Fyysinen utopia
”Kaikki halusivat olla ainutlaatuisia, mutta todellisuudessa he kaikki halusivat muistuttaa samaa kansikuvaa. Ja tunteilla oli tuskin mitään merkitystä. Ihmiset kuvittelivat rakastuvansa toteuttaessaan Guessin mainoskampanjaa. Oli tultu seksikkään epäinhimillisyyden aikakaudelle. Minä en tietenkään ole muita aikakausia tuntenutkaan, mikä tekee kaikesta vertailusta vaikeaa, mutta en usko, että ihmiset ovat koskaan ennen olleet yhtä kateellisia toisilleen. Sen jälkeen kun itsekeskeisyydestä oli tullut vallitseva ideologia, ihmiset olivat seonneet lopullisesti. —Se oli aikakautta jolloin haviteltiin vain fyysistä utopiaa.”
Näin muotoilu Frédéric Beigbeder kirjassaan Apua, anteeksi (Like, 2008) kuvaillessaan 2000-luvun alkua kulutuksen maailmassa.
Luin Beigbederin 8,99€ kaksi vuotta sitten ja hänen toisen teoksensa aloittamiseen minulla oli eiliseen asti kynnys. Nautin Beigbederin kirjoitustyylistä suunnattomasti. Hän latelee faktaa ja fiktiota tyylipuhtaaksi sekamelskaksi ja vie maailmasta loputkin toiveen rippeet latelemalla lakonisia osatotuuksia nykymaailman mahdottomasta päättömyydestä. Vaikka ensimmäinen Beigbederin opus, jonka luin, tirautti minusta monta itkunaurua, koin toisen kirjan lukemisen olevan liian raskas kokemus henkisesti ja opus (alelaarilöytö) pölyttyi kirjahyllyssäni vuoden.
Loppujen lopuksi Beigberin kirjoissa on ehkä vähän liikaa huumepöllyä, huoria ja mainosmaailmalle tyypillistä kollektiivista sielunmyymistä tyhmien kuluttajien houkutusluuksi. 8,99€:n lukemisen jälkeen huomasin, että mainostoimistourasta haaveilu ei ollutkaan enää niin helppoa.
Nyt olisi kaikkea muutakin tekemistä, kuten neljästä deadlinesta suoriutuminen, mutta eipä se mitään, vessan pesun ja yleisten tilojen imurointien jälkeen päätin välttää epämukavia velvollisuuksia nappaamalla kahvitauon ajaksi hyllystä satunnaisen teoksen. Tauko venyi parikymmenellä minuutilla ja nyt olen sivulla 36. Nautin ja kärsin, mutta minkäs teen. Masokismilla on monia muotoja.
Mutta tuosta lainauksesta ja otsikosta, miettikää niitä. Haistan tässä pienen totuuden käryn. Beigbeder on kiva. Lukekaa ihmiset, om nom ja velvollisuudet (kirja) kutsuvat.