Guggenheim eli miten kaataa rahaa kankkulan kaivoon
iphonella ei kannata kuvitella kirjoittavansa postausta, varsinkaan jos se ei ole oma. Kiitos siis äiti tästä ja siitä että olet antanut tähänkin mennessä tehdä asiat vaikeimman kautta. Mutta se Guggenheim. Taideintresseissä uitettuna ja valtion taidemuseoiden kausikortin omistajana koen oikeudekseni nillittää Guggenheim nimisestä siasta säkissä. Ei ole tällä maapallolla juuri surkeampaa sijoitusta kuin överimittasuhteisiin venähtänyt Guggenheim Helsinki.
Miksi Helsingin kaupungin kulttuuritoimi haluaa kahlita itsensä amerikkalaisen taidesäätiön mielivaltaan. Onko siinä hönkäsen pöläystä järkeä että Helsinki sitouttaisi itsensä yhteistyösopimukseen jossa toisella osapuolella ei ole mitään
taloudellista vastuuta? Sen sijaan Guggenheim huolii kyllä museotoiminnan tulot itselleen ja päättää mielivaltaisesti
New Yorkin toimistosta käsin millaista taidetta Helsingin museoon tulee. Helsinkiläisillä ei ole sananvaltaa asiaan,
heidän tulisi tyytyä siihen mitä ameriikasta suodaan. Miksi siis suoltaa miljoonia diiliin jossa ei oikeasti ole
mahdollisuutta saada kunnon tuottoja, mutta kustannuksia sen sijaan olisi luvassa kasapäin?
Oi voi. Turhautumisen määrä lienee elämässäni vakio. Mutta miten voisin olla rauhallinen kun taas kerran on käymässä niin että typerällä kulttuuritoimen päätöksen teolla huononnetaan yleisiä asenteita koko kulttuurin kenttää kohtaan. Jos suomalainen keskiverto lihaasyövä heteromies ei vielä suhtaudu taidemuseohankkeisiin skeptisesti, niin Guggenheim pelleily on taatusti saanut verenpaineet nousemaan yli sallittujen rajojen. Ei se mitään, niin minullakin. En tajua miten kukaan voi naama pokalla väittää Guggenheimin olevan hyvä diili. Ensinnäkin Guggenheimin New Yorkin toimipiste on yksi suurimmista elämäni aikana kokemistani taidepettymyksistä. Museokauppassa oli sata kertaa hauskempaa kuin surkeasti opastetussa näyttelyssä tai edes museorakennusta ihaillessa. Frank Lloyd Wrightin suunittelema mörskä on vähintään yhtä epäfunktionaalinen kuin mikä tahansa Alvar Aallon suunnittelema luentosali tai kirjasto: geometrinen muoto menee käytettävyyden ja käyttäjän edelle. Kuten muutkin funkkistalot, NYC:n Guggenheim uhkaa homehtua, romahtaa ja muutenkin lahota. Peggy Guggenheim vei sitä paitsi jo parhaat modernin taiteen pläjäykset jo aikoja sitten Venetsiaan. Guggenheim on kirosana, Berliininkin toimipiste on lopettamassa. Miksi ottaa kuoleva instituutio Helsingin hoiteisiin? Kaikkien kreikkalaisten vanhuksien hoito samassa paikassa olisi taatusti aivan yhtä tuottoisaa ja fiksua sijoittamista Helsingin kaupungilta.
Olisiko oman instituution kehittäminen muka liian huono idea toteutettavaksi? Kliseiden kierättäminen ei ole matkailijasta kiinnostavaa. Nykyinen individualistinen matkailija etsii autenttista, eksoottista ja uutta kokemusta. Guggenheim ei ole uutta ja autenttista. Käytäkää muotoilupääkaupungin päättäjät luovuuttanne! Valmiisiin ratkaisuihin turvautuminen ei toimi kaupunkibrändiä rakentaessa. Kerran muotoilu on niin kova juttu, niin palkatkaa hyvänen aika niitä muotoilijoita pohtimaan Helsingille OMAA tajunnanräjäyttävää museota.